Uraauurtava tutkimus selvittää mahdollisuutta estää Alzheimerin taudin puhkeaminen
Turkulainen tutkimusryhmä on mukana selvittämässä ensimmäisenä Euroopassa, voisiko uusi hoitomuoto estää tai lykätä Alzheimerin taudin puhkeamista henkilöllä, jolla on iän tai perintötekijöiden vuoksi lisääntynyt riski sairastua Alzheimeriin.
Tutkimuksessa tarkastellaan aktiivisen immunisaation, eli rokotteen kaltaisesti vaikuttavan tutkimuslääkkeen, vaikutusta Alzheimerin taudin puhkeamiseen riskiryhmään kuuluvilla henkilöillä. Hoitomuodossa käytetään uutta tutkimusvalmistetta, jonka tavoitteena on saada elimistö tuottamaan vasta-aineita Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvää beeta-amyloidiksi kutsuttua valkuaisainetta vastaan.
– Aktiivinen immunisaatio ei ole vielä käytössä Alzheimerin taudin tai muidenkaan aivosairauksien hoidossa, vaan se on vielä tutkimusvaiheessa. Viime aikoina Alzheimerin taudin tutkimus on voimakkaasti siirtynyt taudin varhaisimpiin vaiheisiin ja sairauden kehittymistä hidastaviin tai ennaltaehkäiseviin hoitoihin, sanoo tutkimuksesta Suomessa vastaava Juha Rinne Clinical Research Services Turku Oy:sta.
Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkastellaan noin 1300 osallistujaa Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Australiassa. Osallistujat ovat 60–75 -vuotiaita perusterveitä naisia ja miehiä, joilla voi olla muuta väestöä suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tutkimushoito kestää vähintään viisi vuotta.
– Tutkittavat henkilöt kantavat geenimuotoa, jonka uskotaan heikentävän aivojen kykyä poistaa haitallista beta-amyloidia. Tästä syystä tätä valkuaisainetta kertyy iän myötä aivoihin, mitä pidetään keskeisenä mekanismina Alzheimerin taudin synnyssä. Toivomme, että voisimme aktiivisen immunisaation avulla estää amyloidin kertymistä aivoihin, Rinne toteaa.
Uuden tutkimusvalmisteen avulla pyritään siihen, että koehenkilön elimistö muodostaisi vasta-aineita beeta-amyloidia vastaan. Vasta-aineiden toivotaan sitovan amyloidia ja edistävän sen poistumista elimistöstä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että beeta-amyloidin kertyminen aivoihin alkaa jo vuosia ennen muistisairauden oireiden ilmaantumista.
– Tämän vuoksi ajatellaan, että estämällä beeta-amyloidin kertymistä voitaisiin estää Alzheimerin taudin kehittyminen tai ainakin lykätä sairastumista myöhemmäksi, Rinne sanoo.
Tutkimukseen lisätään pian myös toinen testattava hoitomuoto, jos lääkeviranomaiset hyväksyvät sen. Tutkijat vertaavat uusien hoitojen vaikutuksia lumevalmisteeseen.
Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus, jota eriasteisena sairastaa tällä hetkellä noin 135 000 suomalaista. Keskeinen oire taudin alkuvaiheessa on se, että henkilö alkaa muistaa heikommin viimeaikaisia asioita ja tapahtumia.
Alzheimerin tautiin ei toistaiseksi ole parantavaa tai sairauden etenemistä pysäyttävää hoitoa, mutta oireita helpottavia lääkkeitä on olemassa. Alzheimerin taudin syy on vielä tuntematon, mutta beeta-amyloidin kertymistä aivoihin pidetään keskeisenä tapahtumana Alzheimerin taudin synnyssä.
Suomessa tutkimusta tehdään Clinical Research Services Turku Oy:n tutkimuskeskuksessa Turussa. Tutkimuksen toteutuksessa ovat keskeisesti mukana myös Auria Biopankki, Turun PET-keskus ja Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus. Tutkimuksen rahoittaa sveitsiläinen lääkeyritys Novartis AG yhteistyössä yhdysvaltalaisen hyväntekeväisyysjärjestön Banner Alzheimer's Instituten, Yhdysvaltain Kansallinen terveysinstituutin NIH:n sekä Amgen-lääkeyhtiön kanssa.
JV
Kuva: geralt