Unettomuudesta ja masennuksesta kärsivät näkevät enemmän painajaisia
Paljon painajaisia näkevillä ihmisillä on usein unettomuutta, masennusoireita sekä alentunut työkyky. Myös runsas alkoholinkäyttö sekä kova stressi liittyvät painajaisten näkemiseen, selvisi Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajassa tutkimuksessa.
Painajaiset ovat hyvin epämiellyttäviä unia, jotka usein herättävät nukkujan. Satunnaiset painajaiset ovat yleisiä ja harmittomia, mutta jatkuvat painajaiset voivat olla vakava ongelma.
– Suomalaisista aikuisista 3–5 prosenttia näkee painajaisia usein, naiset useammin kuin miehet ja ikääntyneet useammin kuin nuoret. Tutkimuksessa selvitimme, mitkä psyykkiset ja fyysiset tekijät liittyvät aikuisilla painajaisiin, kertoo THL:n vieraileva tutkija ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava Nils Sandman.
Tutkimuksen päälöydös on jatkuvien painajaisten vahva yhteys unettomuuteen ja masennusoireisiin. Toistuvasta unettomuudesta tai diagnosoidusta masennuksesta kärsivistä henkilöistä lähes 20 prosenttia näki painajaisia usein. Hyvin nukkuvista henkilöistä, joilla ei ollut masennusoireita, painajaisia koki alle 2 prosenttia.
Myös masennus- ja unilääkkeiden käyttö oli yhteydessä painajaisiin, mutta tilastoanalyysin perusteella lääkkeiden painajaisia lisäävä vaikutus ei ollut erillään masennuksen ja unettomuuden vaikutuksesta.
Runsaasti liikkuvilla on keskimääräistä vähemmän painajaisia
Alentunut työkyky, tyytymättömyys elämään, kova stressi sekä kipulääkkeiden runsas käyttö liittyivät myös jatkuviin painajaisiin. Elämäntapoja kartoittavista kysymyksistä selvisi, että humalahakuinen juominen useita kertoja kuukaudessa oli yhteydessä painajaisten näkemiseen.
– Sen sijaan runsaasti liikkuvilla vastaajilla oli keskimääräistä vähemmän painajaisia, Sandman kertoo.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin THL:n vuosina 2007 ja 2012 keräämiä FINRISKI-terveyskyselyitä, joihin oli vastannut 13922 suomalaista 25–74-vuotiasta aikuista.
– Tutkimuksen luonteesta johtuen emme voineet osoittaa suoraa syy-seuraussuhdetta painajaisten ja riskitekijöiden välillä, mutta tulokset auttavat ohjaamaan jatkotutkimusta oikeille alueille ja lisäävät ymmärrystä painajaisista ilmiönä, Sandman toteaa.
Tutkimus on julkaistu johtavassa kansainvälisessä unitutkimuksen lehdessä SLEEP.
JV
Kuva: cocoparisienne