Tutkimusmatkailija Pehr Kalmin syntymästä 300 vuotta
Sunnuntaina 6.3.2016 tuli kuluneeksi 300 vuotta suuren suomalaisen luonnontutkijan ja tutkimusmatkailijan Pehr Kalmin syntymästä.
Pehr Kalm (1716–1779) oli Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori vuosina 1747–1779 ja hän saavutti maailmankuuluisuuden Pohjois-Amerikkaan tekemällään tutkimusmatkalla, joka alkoi vuonna 1747 ja kesti lähes neljä vuotta. Matka tapahtui Carl von Linnén aloitteesta Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian toimeksiannosta ja se oli omana aikanaan poikkeuksellinen hanke. Kyseessä oli nimittäin ensimmäinen tutkimusretki Uuteen Maailmaan, jollaista yksikään Euroopan kansakunta ei ollut aikaisemmin toteuttanut.
Matkallaan Kalm kävi muun muassa Niagaran putouksilla. Ennen häntä yksikään tieteellisen koulutuksen saanut henkilö ei ollut nähnyt tai ainakaan kuvaillut putousta. Kalmin putouksesta laatima tarkka kuvaus julkaistiin Benjamin Franklinin toimittamassa Pennsylvania Gazette -nimisessä lehdessä syyskuussa 1750 ja sen jälkeen vielä kahdessa muussakin yhteydessä, mikä toi matkalle suurta yleistä huomiota.
Koepuutarha Hirvensalossa
Elettiin hyödyn aikakautta, ja Amerikan-matkan tarkoituksena oli muun ohella etsiä uusia, täkäläisiin olosuhteisiin soveltuvia hyötykasveja. Matkalta tuomiensa kasvien viljelykokeita varten Kalmilla oli koepuutarha Hirvensalon Sipsalossa. Kokeet tosin epäonnistuivat alkuperäisessä tavoitteessaan, sillä lyhyen päivän olosuhteisiin sopeutuneet kasvit eivät tulleet toimeen täällä pitkän päivän olosuhteissa, mutta silti näitä viljelykokeita voidaan pitää ensimmäisinä kokeellisen ekologian tutkimuksina maassamme.
Professorina Kalm oli tavattoman työteliäs. Hänen johdollaan julkaistiin akateemisia väitöksiä kaikkiaan 146 kappaletta, minkä lisäksi Kalmilla oli paljon muitakin tieteellisiä julkaisuja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian julkaisusarjassa.
Julkaisuista kenties merkittävin on seikkaperäinen kuvaus Kalmin aikana Amerikassa valtavan runsaana esiintyneestä, mutta sittemmin sukupuuttoon kuolleesta muuttokyyhkystä. Kuvausta siteerataan edelleen muuttokyyhkyn häviämisprosessia käsittelevissä teoksissa. Muuttokyyhky on hävinneenäkin amerikkalaisille tärkeä luonnonsuojelun symboli, ja laji onkin otettu sikäläisen suojeluliikkeen ikoniksi.
Aiheeseen liittyen:
>> Löytöretkeilijät maailmalla – kohti ääretöntä ja sen yli (Aurora 3/2013)
Teksti: Petter Portin
Kuvitus: Taru Malinen