Tutkimusaineistot käyttöön – miten viitataan dataan?
Kirjaston tutkimusdataoppaaseen on lisätty neuvoja tutkimusaineistojen eli tutkimusdatan käytöstä ja niihin viittaamisesta. Haastattelimme aineistojen käyttämisestä Kirjaston julkaisemisen palveluiden tiiminvetäjä Päivi Kanervaa.
Tiiminvetäjä Päivi Kanerva ja informaatikko Leena Tonttila
Miksi tutkimusaineistoihin viittaamisesta on pitänyt tehdä omat ohjeensa?
”Aineistoihin viittaaminen on yhtä lailla osa hyvää tieteellistä käytäntöä kuin tutkimuskirjallisuuteen viittaaminen. Käytännöt aineistoihin viittaamisessa ovat kuitenkin tähän mennessä olleet hyvin kirjavia. Joillain tieteenaloilla on ollut hyvin tarkkoja ohjeistuksia, miten dataan viitataan. Toisilla aloilla taas mitään yhtenäisiä käytäntöjä ei ole ollut ja viittaukset ovat saattaneet olla hyvin puutteellisia. Ohjeiden tavoitteena onkin yhtenäistää käytäntöjä ja näin tehdä viittaamisesta luonnollisempaa ja helpompaa.”
Miksi viitteiden yhdenmukaisuus sitten on tärkeää?
”Tutkimustulostenhan pitäisi olla jälkikäteen todennettavissa. Hyvin muodostetuista viitteistä olisi saatava selville, mitä aineistoja on kerätty ja missä niitä säilytetään.”
Mikä on ollut pohjana tutkimusdataoppaassa annetuille ohjeille?
”Seuraamme Data-asiain kansalliskomitean viittaamisesta laatimaa tiekarttaa. Tiekartan perustana ovat olleet kansainväliset FAIR-periaatteet (findability, accessibility, interoperability, reusability eli löydettävyys, saavutettavuus, yhteensopivuus ja uudelleenkäytettävyys). Perusajatuksena on siis tehdä tutkimusaineistoista helposti löydettäviä ja myöhemminkin käytettäviä, mikä onnistuu parhaiten, jos data on koneellisesti luettavaa.”
Mainitsit tutkimusaineistojen uudelleenkäyttämisen. Onko tarkoituksena siis, että tutkija voisi hyödyntää myös muiden tutkijoiden kokoamia aineistoja?
”Kyllä vain, tämähän on aivan avoimen tieteen periaatteiden mukaista. Toisten aineistoja hyödyntäessä viittaaminen on erityisen tärkeää, jotta kunnia aineistojen keräämisestä menisi oikeaan osoitteeseen.”
Löytyykö vapaasti hyödynnettäviä tutkimusaineistoja helposti?
”Tässä on varmasti eroja eri tieteenalojen välillä. Luonnontieteissä ja yhteiskuntatieteissä omia data-arkistoja lienee ollut olemassa jo pitkään. Monilla humanistisilla aloilla taas ei ole ehkä osattu ajatella, että tutkija käyttää dataa, kun data on ollut kvalitatiivista. Toki erot humanististen alojen välillä ovat huomattavia, ja esimerkiksi kielitieteessä data-arkistoja on jo enemmän.”
Omat tutkimusaineistot olisi siis syytä tallentaa johonkin data-arkistoon?
”Toki. Arkistot luovat yleensä aineistoille oman DOI-tunnisteen, joka toimii siitä eteenpäin pysyvänä tunnisteena aineistolle. Esimerkiksi tavalliselta www-sivulta aineistot saattavat hävitä, mutta DOI:n avulla tietty aineisto on aina löydettävissä. Lisäksi tunniste varmistaa, että tutkimusaineisto pysyy aina samanlaisena eikä sitä esimerkiksi muokata jälkikäteen.”
Onko datan arkistoinnista muuta hyötyä?
”Arkistot luovat useimmiten tutkimusaineistoille metadatan, joka taas osaltaan helpottaa aineistojen löytymistä. Helposti löydettävät tutkimusaineistot taas keräävät viittauksia, mikä on tutkijan urakehitykselle positiivinen asia.”
Lisätietoa:
Dataan viittaamisesta Tutkimusdata-oppaassa
openutu@utu.fi
Haastattelu: Ilmari Jauhiainen
Kuva: Krista Voitto