Tutkimus pureutuu evakkojen vastaanottohaluun ruotsinkielisilla alueilla
23.03.2018
Onko ruotsinkielisiä alueita suotta syyllistetty vastahakoisuudesta antaa tiloja evakoille toisen maailmansodan jälkeen? Tähän kysymykseen pureudutaan valtiotieteen tohtori Olli Kleemolan vetämässä tutkimushankkeessa, joka sai Svenska Kulturfondenilta 40 000 euron apurahan.
– Tutkimuksella pystytään murtamaan vallitsevia käsityksiä ruotsinkielisten suhtautumisesta karjalaisiin ja heidän asuttamiseensa. Tutkimuksessa on siis kyse yhden toiseen maailmansotaan liittyvän myytin murtamisesta, Kleemola sanoo.
Tutkimuksessa tarkastellaan evakkojen sijoittumista Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ruotsinkielisiin kuntiin. Tutkimus on jatkoa toukokuun lopussa 2015 valmistuneeseen, turkulaisen historia- ja kulttuurialan yritys Sigillum Oy:n toteuttamaan ruotsinkielistä Pohjanmaata koskeneeseen tutkimukseen. Siinä nostettiin esille kysymys siitä, miten monet tunnetut suomenkieliset vaikuttajat pyrkivät väistämään tai vähentämään maanluovutusvelvollisuuttaan esimerkiksi adoptoimalla perillisen tai yhtiöittämällä tilansa. Yhteistyö Sigillumin kanssa onkin keskeisessä roolissa myös uudessa hankkeessa.
– Jatkohankkeen tarkoituksena on historiantutkimuksen menetelmin selvittää, miten toisen maailmansodan jälkeinen asutustoiminta toteutui Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Eli sitä, miten asutus jakautui alueen omien maansaantiin oikeutettujen ja karjalaisevakoiden kesken sekä sitä, miten miten alueella karjalaisiin suhtauduttiin, Kleemola kertoo.
Jatkotutkimuksessa käsitellään myös esimerkiksi presidentti Mannerheimin ja pääministeri Paasikiven suhtautumista maanhankintalakiin.
– On mahdollista erottaa maanluovutuskysymys kielikysymyksestä, sillä maanluovutukseen ei suhtauduttu myötämielisesti missään päin Suomea vaikka nimenomaan Suomen ruotsinkielisiä on vuosikymmenten mittaan syytetty vastahankaisuudesta, Kleemola sanoo.
Hänen mukaansa tutkittavilla alueilla maansaajiin on kuulunut jonkin verran karjalaisia mutta myös alueen omia lain mukaan maansaantiin oikeutettuja kuten perheellisiä rintamamiehiä, sotainvalideja, sotaleskiä ja sotaorpoja.
– Rintamamiehet saattoivat saada joko lisämaata entiseen tilaansa tai ennestään tilattomat miehet pikku tilan. Rintamamiesten maa- ja asuntokysymys painoi näet vaa’assa yhtä lailla kuin karjalaisten asuttaminen ellei enemmänkin, Kleemola kertoo.
Tutkimuskysymystä lähestytään monitieteisesti niin historian kuin folkloristiikan menetelmiä hyödyntäen. Kleemolan rinnalla toisena tutkijana hankkeessa on folkloristi, arkeologian tohtorikoulutettava Riku Kauhanen.
Teksti: Erja Hyytiäinen