Tutkimus osallistuu aktiivisesti psykiatrisen hoidon kehittämiseen
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on tehty 1990-luvulta saakka tutkimusta psykiatrisen potilaan itsemääräämisoikeuteen, rajoittamistoimenpiteisiin ja hoitohenkilökunnan ammattitaitoon liittyen. Tutkimustulokset ovat tuoneet esiin asiakkaiden ja omaisten huolen potilaan hoidosta sekä ehdotuksia, joilla sitä voisi kehittää.
Potilaan oikeudet, hoitotyön laatu ja potilaan kohtelu psykiatrisissa organisaatioissa eivät kuitenkaan ole olleet yleisen kiinnostuksen kohteena. Vajaavaltaisten asiakkaiden näkemykset jäävät helposti teknologispainotteisten tutkimusalueiden varjoon.
– Nyt meneillään olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa pääsemme entistä syvemmälle psykiatristen sairaaloiden toimintaan, ilmapiiriin ja potilaiden kohteluun, kertoo professori Maritta Välimäki hoitotieteen laitokselta.
Potilaat ja omaiset aktiivisesti mukaan
Suomen Akatemia myönsi vuonna 2015 rahoituksen haastavien potilaiden kohtaamiseen psykiatristen sairaaloiden suljetuilla osastoilla. Hankkeessa pureudutaan erilaisten uhkatilanteiden syntyyn, niiden käsittelyyn ja kehittämistarpeisiin.
Hankkeessa muun muassa mallinnetaan valtakunnallisen rekisteriaineiston avulla kaikki potilaan eristämistapaukset kolmen viime vuosikymmenen ajalta.
Laajoilla omaisten ja potilaiden haastatteluilla pyritään nimeämään konkreettisia kehittämiskohteita osastojen toiminnassa. Osastojen laadun arviointi sekä ilmapiirikyselyt luovat pohjaa toiminnan kehittämiselle.
Potilaat ja omaiset otetaan aktiivisesti mukaan hoidon suunnitteluun.
– Terveydenhuollossa ei ole totuttu siihen, että asiakkaat olisivat aidosti mukana, kun hoitoa kehitetään. Asiakkaiden näkökulma ohitetaan tai sitä ei oteta vakavasti, Välimäki harmittelee.
Valtakunnallisesti kattava ja ajankohtainen hanke
– Hanke on laaja ja haastava. Tällä hetkellä tutkimukseen on ilmoittautunut 29 osastoa ympäri Suomea. Hankkeen haastavuus on yksi syy, miksi Akatemia nosti sen riskihankkeeksi ja myönsi sille erillisrahoituksen, selventää Välimäki.
Hoidon laadun kehittäminen psykiatrisissa sairaaloissa on ajankohtaista ja tärkeää. Haavoittuvassa asemassa olevien mielenterveyspotilaiden asemaan ei voi kiinnittää liikaa huomiota, sillä hoitotilanteet tapahtuvat usein kahdenkeskisissä tilanteissa tai rajoitetussa ympäristössä.
Hankkeessa suunnitellaan uusia lähestymistapoja hoitoon yhdessä potilaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa. Uusien toimintatapojen hyötyjä arvioidaan hankkeen edetessä.
Täydennyskoulutus tukee hoidon kehittämistä
On tärkeää, että hoitotyön ammattilaisilla on korkea moraali ja eettistä herkkyyttä. Tätä voidaan oppia. Hoitotieteen laitoksella onkin järjestetty jo usean vuoden ajan täydennyskoulutusta psykiatrian alueelle.
Verkkokoulutuksena toteutettu koulutus on tuonut näkyväksi tilanteita, joissa hoitavat ovat pohtineet toimintansa oikeutusta rajoitetussa sairaalaympäristössä.
– Olemme voineet osoittaa tutkimuksemme avulla, että koulutuksen myötä potilaan eristämisajat ovat lyhentyneet ja henkilökunta on ottanut käyttöönsä vähemmän radikaaleja hoitomuotoja, Välimäki huomauttaa.
Tutkimushankeen tavoitteena on parantaa psykiatrista terveydenhoidon turvallisuutta niillä hoito-osastoilla, joissa hoidossa esiintyy vaaratilanteita tai potilaan oikeudet saattavat vaarantua.
Yhteistyötä maailmanlaajuisesti
Monikansalliseen tutkimushankkeeseen osallistuvat yhdysvaltalaiset Harvardin ja Stanfordin yliopistot.
Harvardin yliopiston professorit tuovat hankkeeseen erikoisosaamista terveyspalvelujärjestelmän toiminnan saralta ja prosessien kuvaamiseen tarvittavaa mallinnustietoa. Stanfordin yksikkö taas on mukana erityisesti uuden intervention kehittämisessä.
Vaikuttavuustiedon tuottamisessa on mukana brittiläinen Cochrane Centre, joka on erikoistunut skitsofreniaa sairastaville tarkoitettujen hoitomuotojen vaikuttavuuden arviointiin.
Sichuanin yliopisto Kiinasta taas tarjoaa yhteistyökohteen Kiinassa, jossa mielenterveyspotilaan oikeudet ovat vasta heräämässä uuden mielenterveyslain myötä.
Kuva: Alden Chadwick