Uniapnea aiheuttaa yön aikaisia hengityskatkoksia. Se tarkoittaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksille, sillä sydän ei kestä uniapnean aiheuttamaa rasitusta. Turku on yksi uniapneatutkimuksen kiinnostavimpia keskuksia maailmalla.
Keuhkosairauksien professori Tarja Saaresranta pitää uniapneatutkimuksessa useita lankoja käsissään. Hän on tehnyt uni- ja uniapneatutkimusta neljännesvuosisadan ja pohtii, miten tutkimusmäärät ja tietoisuus aiheesta ovat kasvaneet. Nyt tutkitaan enemmän myös naisia, keltarauhashormonin vaikutusta uniapneaan ja hormonaalisten tekijöiden vaikutusta vaikeaan hengitysvajaukseen.
Uniapnea on todella yleinen ja koskettaa Suomessa yli puolta miljoonaa ihmistä, mutta riskissä on useampikin. Lihavuus on sen yksi syy ja tärkein muttei ainoa riskitekijä.
Hengittäminen herkistyy öiseen aikaan
Tarja Saaresranta kuvaa, että uniapnean juuret ovat hengityksen säätelyssä, joka saattaa olla hyvin herkkää. Kun nukahtaa ja samoin jos havahtuu unesta, hengitys alkaa sukkuloida. Silloin uneen tulee yksittäisiä katkoksia.
– Jos hengitystä kuvaisi pallona, joka on kuminauhan päässä, se jää uniapneassa pomppimaan. Jotkut ovat hyvin herkkiä havahtumaan tai heräämään. Heillä hengityksen säätely on muutenkin herkkää. Kun nukahdamme, meidän lihaksemme rentoutuvat. Osalla rentoutuvat vähän liikaakin. Ylähengitysteihin ei tule riittävän voimakasta käskyä pysyä auki.
Saaresrannan mukaan on todella tärkeää, että tutkimusta kehitetään ja ollaan selvillä siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Silti kaikkea ei voi soveltaa maasta toiseen, koska terveydenhuoltojärjestelmät ovat erilaisia. Erilaista ovat esimerkiksi kansalaisten tietotaso, ymmärrys sairauksista ja pääsy nettiin, jos ajattelee vaikkapa CPAP-hoidon aloittamista.
CPAP-laitetta käytetään uniapnean hoitoon yöllä nukkuessa. Laite puhaltaa pienellä ylipaineella maskin kautta tasaista paineistettua ilmaa ylempiin hengitysteihin unen aikana. Näin oma hengitys pääsee virtaamaan esteettä. Hoito ehkäisee unta häiritseviä ja elimistöä rasittavia hengityskatkoksia.
– CPAP-hoidoissa maskit ja laitteet ovat kehittyneet, niissä on erilaisia algoritmeja ja säätömahdollisuuksia. Myös uniapneakiskot ovat kehittyneet. Koko ajan tutkitaan myös lääkehoitoja, siksi on tärkeä oppia tarkemmin tyypittelemään sairaus, jota nyt käsitellään yhtenäisenä.
Haasteena tautimuodon tunnistaminen
Uniapnea on oireyhtymä, josta tulee erottaa erilaiset ilmiasut ja mekanismit. Täsmähoitoa voidaan antaa tietyille ryhmille, kun ne pystytään erottamaan. Vielä nyt riittävän yksinkertaiset, potilashoitoon sopivat diagnosointimenetelmät puuttuvat.
– Kun uniapnean eri muodot pystytään erottamaan, on helpompi kehittää esimerkiksi lääkehoitoa. Suomen markkinoille saatiin toukokuussa 2021 piristävä lääke, joka hyödyttää niitä, jotka CPAP-hoidosta huolimatta kokevat suurta väsymystä. Lääke soveltuu pienelle osalle potilaista. Vielä se ei kuitenkaan ole erityiskorvattava lääke, Tarja Saaresranta kertoo.
Mobiilisovelluksella tietoa ruokailusta
Syyskuussa Saaresrannalla alkoi tutkimus yhteistyössä Turun yliopiston tietotekniikan laitoksen kanssa sekä Turun ja Helsingin yliopiston mikrobiologian laitosten kanssa. Siinä työn alla on uusi mobiilisovellus, johon voi lisätä tietoa omista ruokailuistaan. Tutkimuksessa seurataan, miten ruokailun ajoittuminen vaikuttaa eri ihmisillä ja on yhteydessä painoon, verenpaineeseen, verensokeriin, unen laatuun ja suoliston mikrobistoon.
– Tavoitteenamme on löytää keinoja painonhallintaan niin uniapneapotilailla kuin muillakin ja saada terveyshyötyä kansantauteihin, Tarja Saaresranta kertoo.
Hän nostaa esiin myös väitöskirjatutkimuksen siitä, miten iäkkäitten CPAP-hoito onnistuu. Siinä tutkitaan, mitkä potilaat erityisesti tarvitsevat lääkärin ja hoitajan fyysistä kontrollia. Tarkoitus olisi löytää uniapnean lisäksi hengitysvajeesta keuhkoahtaumataudin tai painon nousun takia kärsivät potilaat.
– Näin pyritään kohdistamaan yhä kasvavassa potilasmäärässä hoito oikein.
Naisilla uniapnea jää herkästi diagnosoimatta
Tyks Naistenklinikalla professori Päivi Polon ryhmässä tutkimuskohteena ovat vaihdevuosi-ikäiset naiset. Uniapnea ja monirakkulaiset munasarjat -tutkimus valottaa hormonaalisia syitä, jotka altistavat uniapnealle.
Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla uniapnean oireet menevät usein vaihdevuosioireiden kanssa päällekkäin, kuumia aaltoja myöten, koska yöhikoilu on yksi uniapnean oire.
Naisilla uniapnea voi jäädä diagnosoimatta, sillä uniapnea voi heillä näyttäytyä enemmän unettomuusoireina.
Uniapneaa tutkitaan monessa verkostossa
Tutkimus on uniapnean hoidossa tärkeää esimerkiksi siksi, että sairauden hoitamiseksi on erotettava sen erilaiset syyt. Turku on uniapneassa yksi Euroopan johtavista keskuksista, joka tunnetaan maailmalla.
Tarja Saaresrannan johtama Turun yliopiston unitutkimuskeskus on mukana esimerkiksi kahdessa tärkeässä kansainvälisessä tutkimuksessa. ESADA-tutkimus (European Sleep Apnea Database) on maailman suurin uniapneapotilaiden tutkimus, jossa tutkitaan, seurataan ja hoidetaan potilaita yli 30 eurooppalaisessa sairaalassa ja mukana on yli 35 000 potilasta.
Tutkimuksessa saadaan tietoa eri hoitomuodoista, sairauksien vaikutuksista ja erilaisista uniapneapotilaiden tyypeistä. Tietoa pystytään hyödyntämään, kun mietitään hoitojen kehittämistä.
Sleep revolution on EU-hanke, jossa pyritään kehittämään uutta, parempaa diagnostiikkaa. Näin saataisiin tietää, millainen riski uniapneasta seuraa potilaan kokonaisterveydelle ja miten potilasta voitaisiin paremmin osallistaa hoitoon. Mukana on fyysikkotaustaisia ihmisiä Kuopion yliopistosta ja tutkimuksessa sovelletaan erilaisia koneoppimismenetelmiä.
Tärkeät hoidon kumppanit suuhygienisti ja uniapneahoitaja
Uniapneapotilaan apuna voi olla usein myös kiskohoito. Suuhygienisti Katja Urhonen ottaa potilaita vastaan suu- ja leukasairauksien klinikan vastaanotolla. Tämä on Tyksissä uudehko hieno toimintamalli, jota on haettu Turusta muuallekin.
Suuhygienisti ottaa mitat kiskoja varten skannaamalla ja ohjaa kiskojen käyttöön. Työpanos nopeuttaa hoitoa ja vapauttaa erikoishammaslääkäreiden työaikaa.
Uniapneakisko tuo alaleukaa eteenpäin ja pitää samalla yläilmateitä auki, jotta hengittäminen sujuu esteettä. Lähetemäärä kiskohoitoihin on kasvanut kuten uniapneapotilaiden diagnosointikin.
Uniapneakiskoa voidaan käyttää erityisesti lievää uniapneaa sairastavilla tai myös muilla uniapneapotilailla, mikäli CPAP-laitehoito ei jostain syystä onnistu. CPAP-laitehoito on ensisijainen hoitomuoto keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavilla.
Oma-aloitus nopeuttaa hoidon aloitusta kuukausilla
Keuhkopoliklinikan sairaanhoitaja Päivi Arvola tekee uniapneahoitajan itsenäistä vastaanottotyötä. Tyksissä on reilu vuosi sitten otettu käyttöön CPAP-laitehoidon oma-aloitus. Se tarkoittaa, että potilas voi saada CPAP-laitteen käyttöönsä saman tien lääkärikäynnin yhteydessä.
Oma-aloituksen myötä hoidon aloitusta on saatu nopeutettua kolme kuukautta. Potilaalta oma-aloitus edellyttää esimerkiksi älykännykkää ja valmiuksia noudattaa ohjeita vaihe vaiheelta.
– Potilaille painotan, että laite ei anna lisähappea, ainoastaan se pitää pienen ylipaineen avulla ylähengitystiet avoimena unen aikana, jolloin oma hengitys pääsee virtaamaan esteettä, Arvola kuvaa.
CPAP-laitehoitoon sopeutuu parhaiten, kun pystyy keskittymään omaan rauhalliseen hengitystahtiin, uloshengitystä alkuun hieman voimistaen.
– Itse pyrin rauhoittamaan potilasta ohjatessani oikeaa hengitystekniikkaa, tällöin osalla potilaista koettu paniikinomainen reaktio saattaa jäädä pois ja laitteen käyttö alkaa sujua. Potilastyössä palkitsevinta on tyytyväinen potilas, joka lähtee luottavaisena vastaanotolta saamansa ohjauksen jälkeen kotiin.
Turun yliopistollinen keskussairaala, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja niitä ympäröivä kampusalue muodostavat monialaisen huippuosaamiskeskittymän, jossa tutkimus ja siihen perustuva laadukas hoito nivoutuvat saumattomasti yhteen. Organisaatioissa on käynnissä toista tuhatta tieteellistä tutkimusta, joiden parissa työskentelee noin 1500 asiantuntijaa. Tyksissä hoidetaan noin 200 000 potilasta vuodessa. Avohoitokäyntejä kertyy yli 1,2 miljoonaa ja vuodeosastohoitopäiviä lähes 300 000. Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat osa Terveyskampus Turku -verkostoa, johon kuuluvat myös Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy.
Teksti ja kuvat: Sini Silván
