Tutkijat tukevat tataarin kielen säilymistä
15.04.2013
Sanakirja ja sanalista auttavat tataarin kielen opiskelua ja tutkimusta.
Mansur Saykhunov (vas.), Sirkka Saarinen, Jorma Luutonen, Okan Daher ja Arto Moisio muodostavat tataarilais-suomalaisesta sanakirjasta ja sähköisestä sanalistasta vastaavan tutkimusryhmän.
Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö laatii parhaillaan tataarilais-suomalaista sanakirjaa ja lähes 50 000 sanaa kattavaa sähköistä sanalistaa. Molemmille projekteille on myönnetty rahoitusta Koneen Säätiöltä. Tataari on yksi Suomen vähemmistökielistä ja Suomessa asuu tällä hetkellä noin 700 tataaria.
– Tataarin sähköinen sanalista valmistuu toukokuun alkuun mennessä ja sanakirja on painovalmis todennäköisesti vuonna 2015, kertoo dosentti Jorma Luutonen, joka koordinoi molempia projekteja.
Tataarilais-suomalainen sanakirja helpottaa tataarin opiskelua ja tutkimusta. Samalla se tukee Suomen tataarivähemmistön pyrkimyksiä säilyttää äidinkielensä. Sanalista kootaan tataarin kielen sananmuodostuksen, sanojen rakenteen ja fonotaksin tutkijoita varten.
– Projektit edesauttavat sitä, että tataarin tutkimus saisi Suomessa arvoisensa aseman. Jokainen pienikin vähemmistökieli säilöö sanastoonsa ja rakenteeseensa monenlaista tietoa ja tavan hahmottaa maailma tietynlaisten silmälasien läpi, Luutonen sanoo.
Tataarivähemmistön historia ulottuu 1870-luvulle
Aikaisemmin tataarin opiskelijat ja tutkijat ovat joutuneet turvautumaan tataari-venäjä sanakirjaan.
Luutosen mukaan tataarivähemmistön kielen tukeminen on Suomen velvollisuus, sillä tataari on yksi Suomen perinteisistä vähemmistökielistä.
– Tataari kuuluu laajaan turkkilaiskielten kielikuntaan, joten sen opiskelu avaa näkymän koko kieliperheeseen. Suurin osa turkkilaiskielistä on niin samankaltaisia, että eri kielten puhujat ymmärtävät toisiaan kohtalaisesti, Luutonen huomauttaa.
Suomen tataarivähemmistön historia ulottuu 1870-luvulle asti. Tataarit ovat säilyttäneet äidinkielensä, uskontonsa ja kulttuuriperimänsä 140 vuoden ajan ja samalla integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Sanakirjan merkitys on suuri, sillä vastaavaa ei ole aikaisemmin ilmestynyt. Meillä on tataarinkielisiä oppi-, runo- ja laulukirjoja sekä sanomalehti, mutta sanakirja on puuttunut, kommentoi Okan Daher, joka opettaa tataarin kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa.
Daherin mukaan tataarin kielen säilyminen vaikuttaa turvatulta, sillä Suomen tataarivähemmistö on hyvin järjestäytynyt. Tataaria käytetään yleisesti kotikielenä ja kielen opetukseen panostetaan. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomen tataarien yhteydet Volgan tataareihin ovat lisääntyneet.
– Toivoisin, että tulevaisuudessa ilmestyisi vielä suomalais-tataarilainen sanakirja. Tämä voisi olla tutkimusryhmän seuraava haaste, Daher suunnittelee.
Jenni Valta