Tutkijat löysivät uuden väylän masennuksen hoitoon
Suomalaistutkijat ovat tehneet uraauurtavan löydön siitä, miten aivot säätelevät masennusta ja ahdistuneisuutta. Tutkijat havaitsivat, että aktiivisena ollessaan JNK-proteiini tukahduttaa uusien hermosolujen tuotannon aivojen hippokampuksessa. Kun tutkijat estivät hiirillä JNK:n toimintaa, he onnistuivat edesauttamaan uusien hermosolujen syntymistä hippokampuksessa, ja sen myötä hiirien ahdistuneisuus sekä masennukseen liittyvä käyttäytymismuutos lieveni.
Turun biotekniikan keskuksen Cell Image Core -yksikössä otettu kuva paljastaa, miten JNK-estäjän avulla aivojen tunne-elämää säätelevässä aivojen osassa, hippokampuksessa, syntyy uusia hermosoluja.
Tutkimusta johtava tutkimusjohtaja Eleanor Coffey työskentelee Turun biotekniikan keskuksessa, jonka omistavat Turun yliopisto ja Åbo Akademi.
– Me tunnistimme uuden molekyylin, johon vaikuttaminen lievitti jyrsijöillä ahdistusta sekä masennukseen liittyvää käyttäytymistä. Aiemmin tuntematon mekanismi tuo uutta tietoa siitä, miten aivot toimivat säädellessään mielialaa sekä osoittaa, että JNK-estäjä, jota käytimme tutkimuksessamme, saattaa tarjota uusia väyliä masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön lääkityksen kehittämiseen, Coffey kertoo.
Masennus ja ahdistuneisuushäiriö ovat maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä työkyvyttömyyttä aiheuttava sekä elämänhallintaa heikentävä tekijä. Monet potilaat eivät saa kuitenkaan nykyisistä hoitomuodoista apua. Coffeyn mukaan tutkijoilla onkin jo pitkään ollut yhteinen käsitys siitä, että nykyhoitomuodoilla vastustuskykyisten masennuksen hoitamiseksi on ymmärrettävä nykyistä paremmin sairauksia aiheuttavia toimintamekanismeja.
Tutkijat käyttivät virustyökalua selvittääkseen, missä aivojen osassa JNK-estäjä vaikutti mielialaan. He havaitsivat, että molekyylin toiminta näkyi hippokampuksessa eli aivojen osassa, joka kontrolloi tunne-elämää ja oppimista. Estäjä lievitti ahdistuneisuushäiriötä ja masennusta kontrolloimalla uusien hermosolujen syntymistä hippokampuksessa.
Coffeyn mukaan seuraava askel on jyrsijöillä tehtävien testien jatkaminen. Tutkijat selvittävät muun muassa, voisiko JNK-estäjä tukea jo käytössä olevien masennuslääkkeiden tehoa.
– Paljastimme tutkimuksellamme sekä uuden mekanismin että uuden estäjämolekyylin vaikutuksen. Seuraava askel on tutkia saatujen tietojen hyödyntämistä nykyisten lääkkeiden tukena. Jatkossa teemme kokeita, joissa annamme JNK-estäjää yhdessä tyypillisimpien masennuslääkkeiden kanssa ja sen jälkeen mittaamme hiirien käyttäytymismuutoksia, Coffey sanoo.
Tutkijoiden käyttämä estäjä on jo kliinisessä koekäytössä aivoinfarktin sekä kuulovamman hoidossa.
– Monet lääkealan yritykset ovat kehittäneet laajan joukon JNK-estäjiä. Aiemmin ei kuitenkaan ole tiedetty, että JNK säätelee myös tunnepohjaista käyttäytymistä. Tutkimuksemme tärkein anti onkin, että JNK-estäjän käyttöä tulee harkita vakavasti myös ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen hoidossa, Coffey sanoo.
Coffeyn johtamassa tutkimuksessa oli mukana suomalaisia ja yhdysvaltalaisia tutkijoita. Tutkimusta ovat rahoittaneet Marie Curien Initial Training Network r’BIRTH, Suomen Akatemia, Turku Network in Molecular Biosciences sekä National Institute on Aging.
Tutkimustulos on julkaistu arvovaltaisessa Molecular Psychiatry –lehdessä (Nature Publishing Group).
>> Lue artikkeli
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Turun biotekniikan keskus