Ryhmä Turun yliopiston tulevaisuudentutkijoita ja taloustieteilijöitä on laatinut yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa kokonaisselvityksen alueiden välisistä innovaatioyhteistyöpotentiaaleista alueiden omiin vahvuuksiin perustuen. Tutkijat laativat myös alue- ja makroindikaattorianalyysin älykkäästä erikoistumisesta seurannan ja ennakoinnin tueksi. Selvitys on suunnattu erityisesti aluekehittäjille mutta myös kansallisesta teollisuus- ja elinkeinopolitiikasta vastaaville sidosryhmille ja asiantuntijoille.
– Älykäs erikoistuminen on keskeinen aluekehittämisen työkalu nyt ja tulevaisuudessa, kun pyritään kestävään ja osallistavaan kasvuun Euroopan unionissa. Laatimamme selvitys on tilastollinen ja talousteoriapohjainen analyysi, joka on suunnattu erityisesti aluekehittäjille, kertoo tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Selvitys tukee maakuntien aluekehittämisen ja älykkään erikoistumisen strategiantyön tilastollista perustaa, auttaa ennakoimaan ylialueellisia innovaatiokumppanuuksia ja antaa yhtenäisen älykkään erikoistumisen seurantaindikaattoriston, jollaista ei ole tässä mittakaavassa aiemmin tehty.
– Tulokset antavat perusaineiston valmistavan teollisuuden kestävälle uudistumiselle, joka on keskeinen tavoite pidemmällä aikavälillä EU:ssa, Kaivo-oja sanoo.
Selvitys listaa kaikki Suomen seutukunnat niiden älykkään erikoistumisen suhteen
Tutkimuksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa toimialapohjaisesti älykästä erikoistumista taloustieteen menetelmin. Selvitys koskee kaikkia Suomen seutukuntia (70 kpl) ja maakuntia (19 kpl).
Analyyseillä tunnistetaan vahvuusalat ja yhdistämällä ne seutukunta- ja maakuntatasoilla voidaan paljastaa alueiden innovaatiokumppanuuspotentiaaleja. Selvityksessä olevan linkityksen avulla jokainen seutu- ja maakunta voi erikseen havaita muut saman vahvuusalan alueet eli potentiaaliset alueelliset innovaatiokumppanit.
Selvityksen mukaan kymmenen menestyneintä älykkään erikoistumisen seutukuntaa vuonna 2016 ovat järjestyksessä Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Joensuun, Riihimäen, Hämeenlinnan, Lahden, Porin, Lappeenrannan ja Salon seutukunnat. Esitetyt indikaattoritarkastelut antavat vankkaa perustietoa älykkään erikoistumisen vahvuuksien ja innovaatiokumppanuuspotentiaalin tunnistamiselle. Tulevaisuudessa on lukuisia hyviä syitä tarttua enemmässä määrin yhteistyöhön ja kumppanuuksiin.
– Tutkimuksemme tarjoaa eväitä elinkeinopolitiikkaan ja mahdolliseen maakuntauudistukseen Suomessa. Hyvin ajankohtainen teema tutkimuksessamme on esimerkiksi resilienssi, tai toisin sanoen kimmoisuus. Jos mahdollinen uusi talouslama iskee lähitulevaisuudessa Suomeen, resilienssiä tullaan taas koettelemaan alueilla ja maakunnissa. Selvitimme, mitkä alueet ovat resilienttejä ja mitkä taas eivät, tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja sanoo.
Karppinen, Ari – Aho, Samuli – Haukioja, Teemu – Kaivo-oja, Jari & Vähäsantanen, Saku (2019) Alueiden älykäs erikoistuminen Suomessa. Aluekehittämisen indikaattorianalyysi. Tutu e-Julkaisuja 4/2019, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 167 s. ISBN 978-952-249-522-8, ISSN 1797-1322.
