Tutkijalta: Suomi on syövän hoidon mallimaa
15.10.2013
Englannissa käytetään syöpätutkimukseen 46-kertaisesti se summa mitä Suomessa. Silti suomalaisten syöpätutkijoiden tuloksiin viitataan merkittävästi ahkerammin kuin englantilaisten kollegoiden, kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn sanoo.
Syöpäkuolleisuus on Suomessa saatu alhaisemmalle tasolle. Näin ei jatku, jos alaan ei panosteta, varoittaa kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn Tutkijalta-kirjoituksessaan.
Äitini valisti minua aikoinaan onnesta, mikä liittyy syntymiseen Pohjoismaihin: kyseessä on päävoitto elämän arpajaisissa kuten YK:n silloinen pääsihteeri Dag Hammarskjöld asian sattuvasti ilmaisi.
Pohjoismainen hyvinvointivaltion unelma on saanut siipeensä talous- ja terroriuhkien levitessä tännekin, mutta tasa-arvoiseen ja kattavaan terveydenhuoltoon perustuva järjestelmä on toistaiseksi luonut edellytykset korkeatasoiselle syövän hoidolle.
* * *
Italiassa ylläpidettävää, 1988 perustettua syöpärekisteriä käytetään syöpäkuolleisuuden tilastointiin nykyään 30:ssä Euroopan valtiossa. Rekisteri mittaa 5-vuotissyöpäkuolleisuutta. Tuorein, vuonna 2009 ilmestynyt raportti (EUROCARE 4) todisti Pohjoismaisen järjestelmän puolesta. Suomi, Ruotsi että Norja miehittivät kärkisijat, mutta Tanska jäi selvästi taakse samoille sijoille kuin esimerkiksi Englanti.
Suomen Syöpärekisterin mukaan 14 yleisimmässä syövässä 5-vuotiseloonjääminen oli 2003–2006 66%, kun 1998–2001 5-vuotiseloonjääminen oli 58%. Siten Suomessa on säilytetty ja kenties parannettukin jo ennestään korkeatasoista syövän hoitoa, joskin muutokset diagnostiikan aikaistumisessa johtavat tilastolliseen harhaan kun uusi syöpä rekisteröidään taudin varhaisemmassa vaiheessa.
* * *
Myös syöpätutkimuksessa Suomi on mallimaa. 2012 ilmestyi syövän kliinisen ja perustutkimuksen 1998–2009 kattava analyysi tieteellisten julkaisujen saamista viittauksista Thomson Reuters’n ’Web of Science’-järjestelmässä. Euroopan ja Pohjois-Amerikan maat huomioon ottaen Suomi oli ykkönen 26,4 viittauksellaan per julkaisu. Vastaava luku Yhdysvalloissa oli 22,4, muissa Pohjoismaissa ja Hollannissa 20,2–21,2, Englannissa 17,5, Japanissa 17,3 ja Saksassa 16,8.
Suuri osa Suomen korkeatasoisesta tutkimustyöstä on tehty laboratorioissa, mutta myös kliinisessä syöpätutkimuksessa Suomi on niittänyt kansainvälistä mainetta esimerkiksi osoittamalla ensimmäisenä suun kautta annettavan täsmälääkkeen, imatinibin, tehon harvinaisessa ruoansulatuskanavan GIST-kasvaimessa ja lyhytkestoisten, 9 viikon aikana annettujen tratsutsumabi-infuusioiden vaikutuksen HER-positiivisen rintasyövän liitännäishoidossa.
* * *
Suomalaiset yliopistosairaalat ja jotkut keskussairaalatkin ovat aktiivisesti olleet mukana hoitotutkimuksissa, missä syöpäpotilaille on satunnaistetusti annettu uusia syöpälääkkeitä niiden tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi. Kaikki tämä hyvä on saatu aikaiseksi vähemmällä taloudellisella panostuksella kuin missään muualla Pohjoismaissa tai yleensä läntisessä Euroopassa.
Suomessa jaettiin vuonna 2004, siis yllä olevan viittausanalyysin aikana, syöpätutkimukseen rahaa 17 miljoonaa euroa, mikä oli 27 prosenttia Ruotsin, 63 prosenttia Tanskan ja 71 prosenttia Norjan panostuksesta. Vuonna 2004 Euroopassa eniten rahaa syöpätutkimukseen meni Englannissa, 783 miljoonaa euroa, 46 kertaa Suomen budjetin suuruinen. Kun vertaa viittausanalyysin tuloksia ja syöpäkuolleisuutta Suomessa ja Englannissa herää kysymys, mitä ne brittiläiset syöpätutkijat ja kliinikot ovat rahoillaan tehneet?
Suomalaiset syöpätutkijat ovat hyvin koulutettuja, motivoituneita ja tehokkaita kuten heidän syöpäpotilaitaan hoitavat lääkärinsäkin. Myös potilaat ansaitsevat kiitoksen olemalla valmiina auttamaan muita syöpään sairastuneita vaikka eivät itse välttämättä hyötyisikään tutkimukseen osallistumisesta. Suomalainen nöyryys ja luottamus esivaltaan ja hoitohenkilökunnan ammattitaitoon on tässä toiminut positiivisesti.
* * *
Jo Nokian esimerkki opettaa konkreettisesti, että meillä ei ole varaa jäädä lepäilemään näissä kieltämättä imartelevissa tunnusluvuissa. Valitettavasti tässäkin raha ratkaisee ja hyvä kehitys voi katketa, jos nyt ei tehdä oikeita ratkaisuja.
Jo Nokian esimerkki opettaa konkreettisesti, että meillä ei ole varaa jäädä lepäilemään näissä kieltämättä imartelevissa tunnusluvuissa. Valitettavasti tässäkin raha ratkaisee ja hyvä kehitys voi katketa, jos nyt ei tehdä oikeita ratkaisuja.
Syövän hoidon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ne ovat 4–5 % koko terveydenhuollon kustannuksista, mitkä liikkuvat 17–18 miljardin euron tasolla.
Merkittävin valtakunnallinen toimenpide tällä hetkellä on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Kansallinen syöpäkeskus -hanke, joka toteutuessaan tuo keskitettyä ohjausta syövän tutkimukseen ja hoitoon kohdistuville voimavaroille, ja toiveeni mukaan myös konkreettista lisärahoitusta tasoittamaan Pohjoismaiden välisiä eroja.
* * *
Ruotsi ja Norja ovat jo saavuttaneet syöpäkeskuksen statuksen ja ollaksemme uskottavia Euroopassa ja maailmalla meidänkin on päivitettävä ja kartoitettava ydinosaamisemme ja tuettava alueellisesti ja valtakunnallisesti niitä vahvuuksia mitkä ovat johtaneet menestykseen niin hoidon kuin tutkimuksen saralla.
Turussa aloitettu biopankkitoiminta on tervetullut lisä tähän koordinaatioon. Itse näkisin tarvetta panostaa lisääntyvästi kliinisiin lääketutkimuksiin, jotka ovat ainoa keino saada ajoissa uusia ja usein erittäin kalliita syöpälääkkeitä kontrolloidusti potilaiden käyttöön.
Kliinisen lääketutkimuksen hallinnointi tulisi toteuttaa keskitetysti, jolloin yksittäisen sairaalan mukaan tulemisen kynnys madaltuisi. Yliopistosairaaloihin tulisi perustaa tutkijalääkäreiden vakansseja, jotta nämä voisivat keskittyä huolehtimaan rekrytoinnista ja tutkimuksen dokumentoinnista hyvän kliinisen tutkimuskäytännön mukaisesti.
Nykyisessä äärimmäisen vaikeassa kuntatalouden tilanteessa ainoa mahdollisuus näyttää olevan valtion tuki Kansallinen syöpäkeskus–hankkeen kautta.
Tämänhetkinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko sanoi syyskuussa olevansa ’sata lasissa’ syöpäkeskus-hankkeen takana ja totisesti toivon, että hanke elää yli seuraavien eduskuntavaalien. Tosin Kansallisen syöpäkeskuksen on kaavailtu aloittavan jo 1.1.2015, mikä tapahtuisi siis nykyisten poliittisten valtasuhteiden ollessa voimassa. Katson siis mielenkiinnolla ja toiveikkaasti ensi vuoteen ja odotan neuvottelujen valtiovallan kanssa johtavan positiiviseen tulokseen.
Heikki Minn
Kliinisen syöpätautiopin professori
Lähdeluettelo saatavana kirjoittajalta.
Julkaistu alunperin 15.10.