Turussa määritellään tutkivan oppimisen keinoja

​Turun yliopisto on yksi jäsen EU:n rahoittamassa 13 partnerin yhteisessä Ark of Inquiry -hankkeessa. Kasvatustieteiden tiedekunnassa tutkijatohtorina työskentelevä Tomi Jaakkola kuuluu ydinryhmään, ja hän oli mukana jo hankkeen ideointi- ja apurahahakuvaiheessa.

– Haluamme tuoda oppikirjojen rinnalle tutkivan oppimisen lähtökohtia. Tavoitteena on, että oppilas ottaisi itse asioista selvää, innostuisi tutkimaan ja oppisi asioita tutkimusprosessin kautta. Aluksi opettaja voi antaa aiheen, mitä tutkitaan, mutta tavoitteena on, että myöhemmin oppilas oppii itse keksimään myös kysymyksen ja ottamaan selvää esimerkiksi itseään kiinnostavista tai mieltään askarruttavista asioista ja ilmiöistä, Tomi Jaakkola sanoo.

Ark of Inquiry -hankkeessa mukana olevat keräävät kaiken mahdollisen tutkivaan oppimiseen innostavan verkkomateriaalin maailmalta. Tavoitteena on kääntää materiaalit ainakin hankkeessa mukana olevien 12 maan kielille, mahdollisesti myös muille.

Toinen hankkeen keskeinen tehtävä on kouluttaa tuhat eurooppalaista opettajaa hyödyntämään opetuksessaan tutkivan oppimisen menetelmää. Pedagogisen mallin luominen on hankkeessa määritelty Turun yliopiston väen tehtäväksi.

– Koulutus toteutetaan viidessä maassa, Suomi on niistä yksi. Ajatuksena on sekä kertoa perustietoa tutkivasta oppimisesta että neuvoa, millä keinoin opettajat pystyvät motivoimaan oppilaitaan, Jaakkola sanoo.

Työ alkoi maaliskuussa, ja jo nyt hahmotelmat ovat pitkällä. Jaakkola esittelee toimintamallia, jossa tutkiva oppiminen on jaettu viiteen portaaseen. Ensin orientoidutaan aiheeseen esimerkiksi opettajan tai videon avustuksella, seuraavaksi käsitteellistetään tehtävä määrittelemällä tutkimuskysymys. Varsinaista tutkimusvaihetta, jossa oppilas tutkii aktiivisesti kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä ja pyrkii löytämään vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin,  seuraavat johtopäätökset ja tulosten kommunikointi laajemmalle joukolle.

Aivan uutta materiaalia hankkeen ei tarvitse luoda. Jaakkolan mukaan esimerkkejä on olemassa valtavasti. Jaakkola näyttää omalta tietokoneeltaan esimerkkejä. 

Yhdessä voi rakentaa virtapiirin, toisessa tutkia eri materiaalien tiheyksiä laskemalla ne kellumaan koeputkessa olevaan vesimäärään. Kolmannella sivustolla on seurattu kalaston kehitystä 1960-luvulta lähtien.

– Nämä ovat oppilaalle työkaluja, joiden avulla he voivat selvittää ja tutkia asioita. Meidän, Turun yliopistolaisten, tehtävänä on luoda kriteeristö, mitä on tutkivaa oppimista tukeva materiaali, Jaakkola sanoo.

Hän toteaa, että tutkivassa oppimisessa lähdetään liikkeelle ilman, että vastausta on edes olemassa. Oppilas voi rakentaa erilaisia kokeita ja havainnoida seurauksia. 

– Tämä on eräänlaista tekemällä oppimista, joskin tekemisen ei tarvitse olla konkreettista vaan keskeistä on se, että oppilaan ”pään sisällä” tapahtuu jotakin, Jaakkola sanoo.

Hän kertoo esimerkkinä amerikkalaispojasta, joka omin päin lähti laskemaan, mitä fonttia käyttäen tulostettavalle sivulle mahtuu mahdollisimman monta merkkiä, ja miten paljon siihen fonttiin siirtyminen säästäisi tulostuskuluissa.

Portaali pyrkii tavoittamaan 7-18-vuotiaat eurooppalaiset oppilaat, ja portaaliin rakennetaan useamman eri vaikeusasteen tehtäviä. Vaikeimman tason suorittaa vain pari prosenttia koko ikäluokasta.