Turussa luodaan hoitotieteen opettajille eurooppalaista koulutuspolkua
Hoitotieteen laitoksella etsitään parhaillaan hoitotieteen opettajille koulutuspolkua. Ensimmäinen askel on varovainen: kahden viikon koulutus suomalaisille, espanjalaisille, kyproslaisille ja liettualaisille hoitotieteen opettajille. Koulutuksen luoneen nelikon silmissä siintää jo jatko.
Kolmekymmentä osallistujaa neljästä maasta osallistuvat koulutukseen, jossa annetaan ensimmäistä kertaa useamman maan terveysalan opettajille yhteistä oppia. Sen toivotaan olevan ensimmäinen askel eurooppalaisen hoitotieteen koulutuksen yhteisten pelisääntöjen etsimisessä.
– Samanlainen kurssi järjestetään seuraavan kerran marraskuussa, mutta haaveissamme on saada myös nyt opiskelemassa oleville lisää koulutusta, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen lehtori Leena Salminen sanoo.
Salminen on idean äiti. Kansainvälisen vaihdon kautta hän on tutustunut espanjalaiseen Pilar Fusteriin, liettualaiseen Natalja Istminaan ja kyproslaiseen Evridiki Popastavrouhun, ja kaikkia mietitytti sama asia:
– Euroopassa ei ole yhteisiä säännöstä hoitotieteen opiskelijoiden kouluttajille, Fuster kiteyttää ongelman.
Sairaanhoitajien opettajille on olemassa EU-tason säädökset, ja siihen suuntaan halutaan hiljalleen viedä myös hoitotieteen opetusta.
Suomessa terveysalan opettajalta vaaditaan opetettavan alan ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi ylempi korkeakoulututkinto, 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot sekä kolmen vuoden työkokemus. Muualla Euroopassa pidetään toivottavana, että opettajalla olisi ylempi korkeakoulututkinto, mutta pedagogisten opintojen määrästä tai laajuudesta ei ole edes minimivaatimusta.
– Meillä on paljon kirjallisuutta siitä, miten esimerkiksi parantaa hoitotieteen alan tutkimusta tai potilas-hoitaja -työskentelyä, mutta ei juurikaan miten kouluttaa hoitotieteilijöitä, Popastavrou sanoo.
Potilaat ja hoitavat liikkuvat yli rajojen
Koulutuksen mahdollisti EU:lta saatu tuki, ja sen myötä myös oppiainevalikoimaksi nousi EU:n suosimat aiheet eli tietoverkkojen, simulaation ja sosiaalisen median välineiden hyödyntämiseen terveysalan opetuksessa. Luentoja täydentävät harjoitustyöt, kurssin aikana rakennettujen oppimisympäristöjen testaaminen sekä oppimisen arviointi.
– Kaksi viikkoa on ihanteellinen koulutusjakso, sillä siinä ehtii keskustella muiden kurssilaisten kanssa eri maiden käytännöistä ja saada uutta tietoa, Istmina sanoo.
Yhdeksi opintojen keskeisimmäksi anniksi arvioitiinkin kansainvälinen verkostoituminen. Yhteistyötä kehittämällä pyritään edistämään laadukkaan terveysalan koulutuksen toteutumista Euroopassa.
– Yhteistyö on entistä tärkeämpää, sillä esimerkiksi suomalaiset voivat jatkossa hakea hoitopalveluja muista maista ja jo nyt espanjalaisia hoitajia tulee töihin Suomeen, Salminen sano
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Tero Vesanen