Turussa koulutettu biolääketieteen osaajia jo 20 vuotta
Turun yliopiston biolääketieteen koulutusohjelma on ensimmäinen monitieteinen bioalan koulutusohjelma Suomessa ja sen hakijamäärät ovat huimassa kasvussa. Koulutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisten yliopistojen kanssa. Koulutusohjelman 20-vuotisjuhlasymposium järjestettiin perjantaina 19. lokakuuta.
Biolääketieteen koulutusohjelmaa johtavat professorit Markku Koulu, Ullamari Pesonen ja Sari Mäkelä.
Biolääketieteen koulutusohjelma käynnistyi vuonna 1998 nimellä Terveyden biotieteiden koulutusohjelma (TERBIO). Koulutus oli alkuun kahden tiedekunnan, lääketieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen, yhteinen, mutta vuodesta 2011 lähtien ohjelma on sijoittunut hallinnollisesti lääketieteelliseen tiedekuntaan. Tiedekuntien välinen yhteistyö jatkuu kuitenkin yhteisten maisteriohjelmien myötä.
Biolääketieteen kansainvälinen maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Drug Discovery and Development käynnistyi vuonna 2015. Nykyisin ohjelma on osa laajempaa Biomedical Sciences -ohjelmakokonaisuutta.
Biolääketieteen koulutusohjelma houkuttelee opiskelijoita yhä kiihtyvään tahtiin. Vuonna 2018 se oli Suomen toiseksi suosituin bioalan koulutusohjelma, kun mittarina käytetään ensisijaisten hakijoiden määrää aloituspaikkaa kohden.
– Viimeisen viiden vuoden aikana hakijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Suurin osa, yli 80 %, koulutusohjelmaan valituista on ensisijaisia hakijoita, mikä kertoo siitä, että opiskelijamme ovat hyvin motivoituneita, biolääketieteen laitoksen johtaja Sari Mäkelä iloitsee.
Teollisuusyhteistyö tärkeää
Biolääketieteen koulutusohjelman 20-vuotista taivalta juhlittiin perjantaina 19.10. juhlasymposiumissa, jonka avasi Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. Väänänen oli mukana käynnistämässä ohjemaa 90-luvun lopussa ja toimi pitkään sen johtoryhmän puheenjohtajana.
– Ensimmäiset, vuonna 1998 aloittaneet, opiskelijat tunsivat olevansa pioneereja ja saivat olla mukana kehittämässä ohjelmaa. He näyttävät pärjänneen hyvin myös myöhemmin, monet ovat väitelleet ja menestyneet alallaan, Väänänen summasi.
Biolääketieteen koulutusohjelman kaltaiset ohjelmat ovat arvokkaista tulevaisuudessakin. Jatkossa täydennyskoulutus, elinikäinen oppiminen ja uudelleen kouluttautuminen tulevat korostumaan entisestään. Myös yhteistyö teollisuuden kanssa on keskeistä nyt ja tulevaisuudessa.
– Ohjelma on jo alusta lähtien tehnyt tiivistä yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa. Koulutuksessa huomioidaankin yhteiskunnan tarpeiden lisäksi myös teollisuuden tarpeet. Toivottavasti tämä vuoropuhelu jatkuu tulevaisuudessakin, Väänänen toivoi.
Pohjoismainen koulutusverkosto laadun takeena
Yksi symposiumin puhujista oli professori Lars-Arne Haldosen Tukholman Karoliinisesta instituutista. Haldosen on tehnyt yhteistyötä Turun yliopiston biolääketieteen koulutusohjelman kanssa etenkin pohjoismaisen NordBioMedNet-yhteistyöverkoston tiimoilta.
Viisi vuotta sitten perustetun verkoston tavoitteena on parantaa jäsenyliopistojen koulutuksen laatua. Turun yliopiston lisäksi mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Karoliininen instituutti, Bergenin yliopisto ja Etelä-Tanskan yliopisto. Verkostoa johdetaan Turusta.
– Pohjoismainen yhteistyö on oleellinen osa mukana olevien koulutusohjelmien opetussuunnitelmia. Teknologisten valmiuksien lisäksi yhteistyössä keskeistä on tiimityön ja projektien hallinnan opettaminen. Kansainvälisessä verkostossa opitaan myös työskentelemään nykytyömarkkinoilla yleisissä monikulttuurisissa ja -kansallisissa ympäristöissä. Myös luovuus ja yrittäjämäinen ote ovat tärkeitä, Haldosen summasi.
Tulevaisuudessa Haldosen ei näe esteitä yhteistyön laajenemiselle Euroopan laajuiseksi tai globaalimmaksikin.
– Tärkeintä on kehittää koulutusta pitkällä aikavälillä. Verkoston tavoite on tuottaa osaajia työmarkkinoille nyt ja tulevaisuudessa.
Juhlasymposiumissa puhuivat myös dekaani Pentti Huovinen, professori Heikki Joensuu Orion Pharmasta, professori Brendan J. Whittle Iso-Britanniasta sekä elokuvaohjaaja Klaus Härö.
Kuvassa: Tilaisuudessa palkittiin Biomedical Educator -palkinnolla koulutuksen kehittämisessä ansioituneet Tilaisuudessa palkittiin Biomedical Educator -palkinnolla koulutuksen kehittämisessä ansioituneet Lars-Arne Haldosen (vas.), Mika Hirvonen ja Henrik Paavilainen.
Kolutusta kehitettään myös kansallisesti
Turku on keskeisessä roolissa bio- ja lääkealan kansallisessa koulutusuudistuksessa. Opetusministeriö myönsi keväällä 1,18 miljoonan euron rahoituksen Turun yliopiston koordinoimalle bio- ja lääkealan koulutuksen kehittämishankkeelle. Rahoitus on osa hallituksen Korkeakoulutuksen kehittäminen -kärkihanketta.
Joustavia polkuja kohti työelämää – Bio- ja lääkealan koulutusyhteistyön kehittäminen (Jobitti) -hankkeessa ovat mukana Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeessa kehitetään biolääketieteen koulutusta ja edistetään bioalan opiskelijoiden siirtymistä työelämään yhdistämällä korkeakoulujen opetustarjontaa ja vahvistamalla yritysyhteistyötä.
– Tavoitteena on synnyttää tehokas koulutusyhteistyöverkosto bio- ja lääkealaa opettavien korkeakoulujen ja niiden kansainvälisten kumppanien välille sekä sitouttaa bioalan yrityksiä entistäkin vahvemmin mukaan yhteistyöhön, hanketta koordinoiva dosentti Anni Wärri summaa.
Teksti: Tilda Junko
Kuvat: Eeva Rainio