Turun yliopiston väestötutkimushankkeilla kauaskantoisia kansanterveydellisiä vaikutuksia
Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus järjesti keskiviikkona 5.11. tutkimusseminaarin käynnissä olevista laajoista väestötutkimuksista, joissa tehdään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa pitkäkestoista seuranta- ja interventiotutkimusta.
Seminaarissa esiteltiin kaksi kansainvälisesti merkittävää tutkimushanketta, Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) ja Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti (STRIP) sekä kerrottiin Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen (Cyri) Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksesta.
Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksen erikoistutkija Mervi Oikonen avasi seminaarin kertomalla vuonna 1980 käynnistyneen LASERI:n merkityksestä ja taustoista. Tutkimukseen valittiin väestörekisteristä satunnaisesti yli 3500 lasta ja nuorta Turusta, Helsingistä, Tampereelta, Kuopiosta, Jyväskylästä, Oulusta ja näiden maalaiskunnista.
– LASERI on alusta lähtien suunniteltu seurantatutkimukseksi. Siinä on mitattu riskitekijöiden pysyvyyttä, muutoksia, kasautumista ja ylipäätään on kerätty kaukonäköisesti paljon taustatietoa, jota nyt voimme tutkia.
Pitkäkestoisena seurantatutkimuksena LASERI on mahdollistanut monia uusia tutkimuksia. Siihen liittyviä tieteellisiä artikkeleita on kirjoitettu yli 500 ja sen aineistoja hyödyntäviä väitöskirjoja yli 40.
– LASERI:n tärkein tehtävä on tarjota materiaalia pitkittäistutkimuksille, joilla päästään perille siitä, mikä on sairauden syy; mitkä ovat sairauden todelliset vaikuttavat riskitekijät.
LASERI-tutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä on lapsuus- ja nuoruusiän riskitekijöiden merkitys valtimokovettumataudin varhaismuutosten syntyyn. Tällaisia ovat esimerkiksi kohonnut verenpaine, lihavuus sekä tupakointi. Löydöksen myötä sekä Suomessa että maailmalla on alettu korostaa lapsuusiän elintapojen merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä.
Kansainvälisesti ainutlaatuinen interventiotutkimus
Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti STRIP on Turun yliopiston aloittama maailmalla ainutlaatuinen elämänmittainen interventiotutkimus. Sen tavoitteena on puuttua valtimokovettumataudin riskitekijöihin poikkitieteellisen elämäntapaneuvonnan avulla varhaislapsuudesta alkaen. Vuonna 1990 projektissa aloitti 1062 seitsemän kuukauden ikäistä lasta, jotka jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle on annettu ravitsemusneuvontaa ja toista ryhmää on vain seurattu.
– Interventioryhmälle on järjestetty kaksi kertaa vuodessa tutkimuskäynti ja annettu yksilöllistä ravintoneuvontaa erityisesti keskittyen ravinnon rasvan laatuun. Pyrkimys on ollut, että ruoassa käytetään enemmän pehmeää rasvaa, Oikonen toteaa.
Lapsen kasvaessa tutkimuksessa keskityttiin myös kasvisten käytön, kuitujen saannin ja tupakoimattomuuden edistämiseen.
– STRIP-tutkimuksessa on ainutlaatuista aineistoa terveystekijöistä, kasvusta, kehityksestä, ruokavaliosta ja kliinisistä muuttujista kahdenkymmenen ensimmäisen kasvuvuoden ajalta.
Läntisissä hyvinvointivaltioissa liikalihavuus on nykyaikana yksi suurista kansanterveydellisistä haittatekijöistä. Oikosen mukaan näissä maissa nälkä ei ole kymmenen yleisimmän syömiseen johtavan tekijän joukossa, ja lihavuudesta on tulossa normi.
– LASERI- ja STRIP -tutkimusten perusteella voidaan miettiä, milloin olisi oikea aika vaikuttaa varhaislapsuuden lihavuutta edistäviin riskeihin.
STRIP-tutkimuksen 25-vuotisseurantatutkimus alkaa ensi vuonna.
Äidin ylipaino yhteydessä imeväisikäisen ravitsemukseen
Turun lapsi ja nuorisokeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Hanna Lagström kertoi seminaarissa Hyvän kasvun avaimet -hankkeesta, keskuksen monitieteellisestä lasten ja perheiden hyvinvointiin keskittyvästä seurantatutkimuksesta.
– Hyvän kasvun avaimet -tutkimus pyrkii tuottamaan käytäntöön soveltuvaa tietoa siitä, miten lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan tukea esimerkiksi neuvolatoiminnassa.
Tutkimuksen valmistelu alkoi vuonna 2007 ja kolme vuotta myöhemmin keväällä 2010 rekrytointi saatiin päätökseen. Tutkimukseen osallistui 1797 perhettä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
– Tutkimus on tuottanut jo monenlaisia tuloksia. Raskausaikana äidit on jaoteltu normaali- ja ylipainoisiin. Ylipainoisten äitien rintamaidon rasvalaatu on heikompaa kuin normaalipainoisten. Lisäksi ylipainoiset äidit imettävät keskimäärin lastaan vähemmän aikaa.
Tällä hetkellä tutkimuksesta on tekeillä 18 väitöskirjaa ja tutkimuksen 6-vuotisseurantakyselyt ovat käynnissä.
Lisätietoja tutkimushankkeista
Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI)
Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti (STRIP)
Heikki Kettunen