Turun yliopiston tutkimusprosessin avoimuuden politiikka valmisteilla ‒ osallistu keskusteluun!

06.11.2017

Turun yliopisto laatii tutkimusprosessin avoimuutta linjaavaa politiikkaa, joka on jatkoa aiemmin julkaistuille datapolitiikalle ja julkaisupolitiikalle avoimen tieteen edistämisessä. Työn alla oleva tutkimusprosessin avoimuuden politiikka kirjoitetaan yhdessä tutkijoiden ja avoimesta tieteestä kiinnostuneiden kanssa avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti.

​Filip Ginter, Erika Lilja ja Mari Riipinen ovat mukana valmistelemassa tutkimusprosessin avoimuuden politiikkaa Turun yliopistoon.

​Turun yliopiston tutkimusprosessin avoimuuden politiikan tavoitteena on kannustaa tutkijoita avaamaan tutkimusprosessi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa avoimeen yhteistyöhön.

‒ Tieteessä ollaan vahvasti menossa kohti avointa julkaisemista ja on jopa esitetty, että koko tieteellisen tiedon julkaisujärjestelmä mullistuu. Myös tutkimusaineistojen ja julkisten toimijoiden tuottamien muiden datojen avaamisesta käydään parhaillaan vilkasta keskustelua. Tutkimusprosessin avaamisella kannustetaan yhä avoimempaan toimintaan eli avaamaan tutkimusta avoimelle yhteistyölle jo ennen tutkimustulosten julkaisemista. Monesti tämä saattaa muutenkin olla tutkimuksen toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja hyödyllistä, sanoo keskustelulle avatun luonnoksen valmistellut kehittämisasiantuntija Erika Lilja Turun yliopiston tutkimusedellytykset-yksiköstä. Lilja toimii myös valtakunnallisen Tutkimusprosessin avoimuus -työryhmän puheenjohtajana.

‒ Tutkimusprosessin avaamisesta varhaisessa vaiheessa on mielenkiintoisia ja tuloksellisia kokemuksia Suomessakin. Esimerkiksi monitieteisen tutkimuksen ideoinnissa, konseptoinnissa ja toteuttamisessa tai kansalaistieteen (citizen science) tekemisessä avoimessa yhteistyössä on monia mahdollisuuksia, Lilja jatkaa.

Avoimuuden edellytyksiä tutkimusprosessin koko elinkaarelle

Politiikan yhteiskirjoittamisella halutaan Turun yliopistossa kehittää avoimen tieteen käytäntöjä tutkijoiden omista lähtökohdista ja tarpeista käsin.

‒ Yliopiston rooli avoimen tieteen tutkimuskäytäntöjen osalta on mahdollistava ja tukeva. Tutkimusprosessin avoimuuden politiikan toimenpideohjelmassa pyrimme tunnistamaan konkreettisia edellytyksiä, jotka tukevat tutkijoita ja heidän yhteistyötahojaan tutkimusprosessin koko elinkaarella, sanoo Turun yliopistossa avointa tiedettä edistävän OpenUTU-projektin puheenjohtaja, Turun yliopiston tutkimusedellytykset-yksikön päällikkö Mari Riipinen.

Riipinen huomauttaa, että tutkimusprosessin avaaminen on joillain tieteenaloilla vakiintunut osa toimintaa.

‒ Vaikka käytännöt olisivatkin toimivia, voi tutkimusprosessin avoimuudesta käytävä keskustelu antaa uusia näkökulmia ja avata uusia teknologian kehittymiseen liittyviä mahdollisuuksia tehdä tutkimusta avoimesti yhdessä kaikilla tieteenaloilla.

Avoin tiede nopeuttaa kehitystä ja lisää vaikuttavuutta

Avoin tiede pyrkii edistämään avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa nopeuttaakseen tieteen kehitystä ja parantaakseen tieteen vaikuttavuutta. Tutkimuksen läpinäkyvyys, laatu ja toistettavuus sekä tutkimuksen tuotosten parempi saavutettavuus ja lisääntynyt yhteiskunnallinen vuorovaikutus katsotaan avoimen tieteen hyödyiksi.

Sovelletun matematiikan akatemiatutkija Leo Lahti ja tulevaisuuden teknologioiden laitoksen apulaisprofessori Filip Ginter ovat mukana politiikkaa valmistelevassa työryhmässä.

‒ Tutkimuksen läpinäkyvyys, toistettavuus ja julkisuus ovat tieteellisen prosessin kulmakiviä. Teknologian kehitys on asettanut näille niin uusia mahdollisuuksia kuin haasteitakin, kun datan ja menetelmien monimutkaisuus kasvaa ja tieteellisen järjestelmän uskottavuutta koetellaan. Tutkimuksen avoimuudesta huolehtiminen on yhä tärkeämpää, jotta voidaan varmistaa tutkimuksen korkea laatu ja saavutettavuus. Omalla kohdallani avointen käytäntöjen omaksuminen on johtanut tehokkaaseen ja monipuoliseen yhteistyöhön, ja tutkimustulosten hyödyntämiseen paljon odotettua laajemmin, Lahti kertoo.

‒ Koko tutkimusprosessin avoimuus ihan alusta tulosten julkisuun saakka takaa suoran ja läpinäkyvän tiedon virran ilman välittäjiä. Avoin tapa toimia ja jakaa tietoa on ajattelutapa, jota haluamme opiskelijoidenkin oppivan ja soveltavan elämässä myös tutkimuksen ulkopuolella, sanoo Ginter, joka on ollut kehittämässä avoimen tieteen hengessä avattua teknologiaa, jota IBM rakensi osaksi tekoäly Watsonia.

Suomessa avointa tiedettä edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisella Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeella. Turun yliopiston strategian 2016‒2020 yhtenä toimenpideohjelmana on avoimen tieteen edistäminen. Tavoitteena on avoimen tieteen periaatteiden omaksuminen koko yliopistossa. Avoimen tieteen toimenpideohjelmaa toteuttaa rehtorin nimittämä OpenUTU-projekti.

Osallistu keskusteluun Turun yliopiston tutkimusprosessin avoimuudesta!

>> Politiikkaa valmistellaan Eduuni-wikissä, kiinnostuneet voivat osallistua keskusteluun 16.11.2017 saakka

TS
Kuva: Hanna Oksanen

Luotu 06.11.2017 | Muokattu 06.11.2017