Turun yliopiston ja Åbo Akademin laitekeskukseen 1,7 miljoonalla laiteuudistuksia
Turkulaisyliopistojen yhteinen laitekeskus on uudistanut voimakkaasti laitekantaansa. 1,7 miljoonan euron investoinnilla keskus uudisti NMR-laitteitaan, joita käytetään ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvana rakenneanalyysimenetelmänä. Laitteisto auttaa niin kemian, lääketieteen, biologian, biokemian, elintarvikkeiden kuin materiaalitieteen tutkimuksissa.
Bruker Avance III 400 NMR-spektrometrin magneetti ja laitekeskuksen tutkijoita vasemmalta erikoistutkija Jari Sinkkonen, post-doc tutkija Aino Alanne, tohtorikoulutettava Tahereh Jafari ja projektitutkija Johanna Salo.
NMR-laitteiden uudistus on loppusuoralla. Laitteet tarjoavat aivan uusia mahdollisuuksia tutkimustyöhön usealla alalla.
– NMR mielletään usein kemian työvälineeksi, mutta soveltuu hyvin monialaisesti muun muassa lääketieteen, biologian, biokemian, elintarvikkeiden ja materiaalitieteen tutkimuskohteisiin. Uusien laitteiden myötä laitekantamme laajenee monessa mielessä: laitekapasiteetti kasvaa huomattavasti, tietyt laitteet soveltuvat erinomaisen herkkyytensä puolesta entistä pienempien näytemäärien havaitsemiseen ja uusissa laitteissa on ominaisuuksia, joita aiemmin ei ole ollut. Esimerkkinä on mahdollisuus mitata puolikiinteitä materiaaleja kuten soluja, sanoo erikoistutkija Jari Sinkkonen Turun yliopistosta.
NMR eli ydinmagneettinen resonanssi (Nuclear Magnetic Resonance) on analyysimenetelmä, jossa erittäin voimakkaaseen magneettikenttään asetetussa näytteessä sen atomiytimet vuorovaikuttavat magneettikentän kanssa ja antavat yksityiskohtaista tietoa näytteessä olevan tai olevien molekyylien rakenteista. Magneettikenttä toteutetaan suurella suprajohdemagneetilla.
– NMR on teorialtaan sukua monelle tutummasta sairaaloiden magneettikuvauksesta, Sinkkonen kertoo.
Yliopistojen yhteinen laitekeskus on Turun alueen NMR-laitteiden keskittymä ja laiteuudistusten jälkeen Suomen johtavimpia NMR-spektroskopian keskuksia. Keskuksessa on yhteensä viisi spektrometriä, joista osa sijaitsee Turun yliopiston puolella Arcanumissa ja osa Åbo Akademin Axelia-rakennuksessa. Kaikki laitteet ovat yliopistojen yhteisomistuksessa.
– Laitekeskuksen historia alkoi 1980-luvun alkupuolella, joten laitekeskus onkin yksi parhaista esimerkeistä jo pitkään jatkuneesta yhteistyöstä yliopistojen välillä. Käsillä oleva laitekannan uudistus on suuruudessaan omaa luokkaansa aiempiin nähden. On mukava nähdä, että yliopistot haluavat panostaa NMR-tutkimukseen myös tulevaisuudessa, Sinkkonen sanoo.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Mauri Nauma