Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luotsaama PlastLIFE SIP -hanke kuuluu EU:n LIFE-ohjelmaan ja sen kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Brahea-keskus on mukana hankkeen maatalouden ja rakentamisen muoveja koskevassa työpaketissa.
Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Seitsenvuotinen hanke käynnistyy tammikuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2029 loppuun saakka.
Hanke kokoaa laajan toimijajoukon kehittämään yhdessä keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen, roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi, muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi, kierrätysmuovien hyödyntämisen sekä muoveja korvaavien materiaalien ja ratkaisujen löytämiseksi sekä haitallisten aineiden analytiikan ja riskinarvioinnin kehittämiseksi. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, tutkimustiedon hyödyntäminen ja tutkittuun tietoon perustuvat käytännön toimet.
Turun yliopiston Brahea-keskus on mukana hankkeen maatalouden ja rakentamisen muoveja koskevassa työpaketissa. Tarkoitus on tutkia rakentamisessa ja kasvi- ja puutarhatuotannossa käytettävien muovien kierrätettävyyttä ja mahdollisuuksia korvata muovia muilla materiaaleilla, muovien kierrätyksen ja uusiokäytön esteitä, kierrätetyn toisiomuovin soveltuvuutta eri käyttökohteisiin, sekä selvittää ja tuoda näkyväksi muovien arvoketju ja mahdollisuudet kestävien liiketoimintamallien luomiselle.
– Turun yliopistossa kestävä kehitys on läpileikkaava teema kaikessa toiminnassa tutkimuksesta kampuksella toimivien arkeen asti. Brahea-keskuksen näkökulmasta on hienoa olla mukana edistämässä muovien kiertotaloutta Suomessa yhteistyössä muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä yritysten ja yhdistysten kanssa. Olemme Brahea-keskuksessa tehneet jo pitkään töitä kiertotalouden edistämiseksi muun muassa maatalousmuovien kierrättämisessä. PlastLIFE SIP -hanke tukee vahvasti tätä työtämme kestävän kehityksen edistämiseksi, toteaa Brahea-keskuksen johtaja, Turun yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmän jäsen Leena Erälinna.
Yhteistyöstä ja monitieteisyydestä voimaa kiertotalouteen
Yhteistyöhankkeessa ovat mukana SYKEn, ympäristöministeriön ja Turun yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry.
– Hanke avaa hienon mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön osaavien kumppanien kanssa. Kestävyyden ja kiertotalouden edistäminen on iso kysymys, jonka ratkaisemisessa tarvitaan monen eri tieteenalan yhteistyötä. Muoveja on rakentamisessa sekä maa- ja puutarhataloudessa hankala korvata muilla materiaaleilla ja siksi kierrätyksen ja uusiokäytön edistäminen on tärkeää. Nykyinen nopea kustannusten nousu tuo omat haasteensa, mutta energian ja tuotantopanosten hintojen voimakas nousu toisaalta pakottaa säästäväisyyteen kaikilla aloilla ja voi siksi tukea kiertotaloutta, Brahea-keskuksen projektipäällikkö Johanna Yliskylä-Peuralahti korostaa.
Konsortio tekee yhteistyötä kansallisista muovitoimijoista koostuvan Suomen muovitiekarttaverkoston sekä yritysten, kuntien, partiolaisten, kirkon nuorisotyön, Itämeri-viestijöiden, koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa muoviin liittyvien haasteiden selättämiseksi ja ratkaisumahdollisuuksien viemiseksi kaikkien suomalaisten tietoisuuteen ja toimintaan. Tiedossa on esimerkiksi koko maan kattavia kampanjoita roskaantumisen vähentämiseksi.
PlastLIFE haluaa saada myös Suomen muut muovihankkeet saman pöydän ääreen päällekkäisen työn välttämiseksi ja yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.
– PlastLIFE-hankkeen ja sen tulosten halutaan näkyvän ja vaikuttavan laajasti joka puolella Suomea. Yhteistyöstä saadaan voimaa viedä konkreettisesti eteenpäin muovien kestävää kiertotaloutta. Hankkeessa on mukana partnereita Lapista etelään ja idästä länteen. Näin voidaan kehittää erilaisiin ympäristöihin soveltuvia ratkaisuja, sanoo hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta.
