Turun yliopistolta merkittävä investointi ajanmukaisten tutkimuslaitteistojen hankintoihin
Modernit tutkimuslaitteistot mahdollistavat laadukkaan, uudistuvan ja kilpailukykyisen tutkimusympäristön. Turun yliopisto on tehnyt merkittävän sisäisen investoinnin ajanmukaisten tutkimuslaitteistojen hankintaan.
Turku EyeLabsiin hankitaan yliopistolta saadun rahoituksen turvin laitteita, joilla voidaan tehdä tutkimusta myös laboratoriotilojen ulkopuolella. Kuvassa psykologian erikoistutkija Johanna Kaakinen asettelee silmänliikekameraa koehenkilölle.
Tutkimusta tukeva infrastruktuuri koostuu laitteistoista, aineistoista ja palveluista. Etenkin lääketieteessä, luonnontieteissä ja tekniikassa ajanmukaiset tutkimuslaitteistot ovat välttämätön osa toimivaa tutkimusympäristöä. Turun yliopiston strategiassaan linjaaman tavoitteen mukaan tutkimuslaitteiden hankinnat ja ylläpito toteutetaan suunnitelmallisesti ja yhteiskäyttöä painottaen.
Turun yliopistossa toteutettiin toukokuussa sisäinen rahoitushaku tutkimuslaitteistojen hankintoja tai merkittäviä laajennuksia tukemaan. Tämän kuun alussa tehdyn päätöksen mukaan Turun yliopisto myönsi poikkeuksellisen suuren summan, yli kuusi miljoonaa euroa, tutkimuslaitteistojen hankintaan tai päivittämiseen. Yhteensä rahoitusta sai 24 tutkimuslaitteistoa.
– Ajanmukaiset tutkimuslaitteistot, joita nyt myönnetyllä rahoituksellakin tullaan hankkimaan, ovat tärkeä vetovoimatekijä paitsi oman yliopistomme, myös koko Turun alueen tutkimuksen kannalta, linjaa tutkimuksesta vastaava vararehtori Kalle-Antti Suominen.
Silmänliiketutkimus viedään erilaisiin ympäristöihin
Turku EyeLabsiin, eli psykologian oppiaineen ja opettajankoulutuslaitoksen silmänliikelaboratorioihin, hankitaan yliopistolta saadun rahoituksen turvin laitteita, jotka mahdollistavat entistä monipuolisemman yhteistyön yhteiskuntatieteellisen, kasvatustieteellisen ja humanististen tieteiden välillä.
– Rahoituksen turvin hankimme laitteistoja, joiden avulla voimme mennä niin sanotusti kentälle seuraamaan ihmisten käyttäytymistä erilaisissa ympäristöissä: pianon tai urkujen äärellä, museossa, sohvalla iPad kädessä tai virtuaalimaailmassa, kertoo psykologian erikoistutkija Johanna Kaakinen.
Suunnitelmissa on päivittää laitteistoja, joilla voidaan tehdä tutkimusta laboratoriotilojen ulkopuolella. Esimerkiksi silmänliikesilmälaseilla voidaan seurata ihmisen katsetta kun tämä kävelee vaikka museossa tai kadulla.
– Tällaista laitteistoa voidaan käyttää seuraamaan ihmisen katsetta lähes minkälaisissa tilanteissa hyvänsä. Marjaana Puurtinen OKL:sta on käyttänyt laitetta tutkiessaan pelimanneja Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla, Kaakinen kertoo.
– Hankimme myös virtuaalitodellisuuslasien ja silmänliikekameran yhdistelmän. Tämä mahdollistaa vaikka mitä jännittävää. Voimme seurata tutkittavan katsetta erilaisissa virtuaaliympäristöissä, kuten pelisimulaatioissa tai ajoneuvosimulaattorissa, Kaakinen toteaa.
Biokemian uusi tutkimuslaitteisto selvittää molekulaarisia tapahtumia
Biokemian laitoksella työskentelevä akatemiatutkija Anssi Malinen tutkii RNA polymeraasi I:n geeniluentaan osallistuvien proteiinien toimintamekanismeja. Turun yliopisto myönsi syyskuun alussa rahoituksen Malisen tutkimuksen mahdollistavan nopean reaktiokinetiikan laitteistokokonaisuuden hankkimiseen.
Malisen mukaan hankittava fluorometrilaitteisto mahdollistaa biokemiallisten ja kemiallisten reaktioiden mekanismien selvittämisen monipuolisten toiminnallisten kokeiden avulla.
– Näiden mittalaitteiden avulla voidaan seurata molekulaarisia tapahtumia sekunnin murto-osien aikaskaalassa. Lähestymistapa mahdollistaa reaktion välivaiheiden havainnoimisen ja siten reaktiomekanismien osavaiheiden, niiden nopeuksien ja tasapainovakioiden ja mahdollisten kilpailevien reaktioteiden osoittamisen.
Malisen mukaan laitteistoa voidaan hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi entsyymikatalyyttisen reaktion tai proteiini–nukleiinihappovuorovaikutusten molekulaaristen mekanismien selvittämisessä. Tutkijan mukaan biokemian laitoksella on ollut laajemminkin tilausta vastaavanlaiselle laitteistolle.
Tutkimusinfrastruktuureita kehitetään Turun yliopistossa
Kehittämispalveluihin kuuluva tutkimusedellytykset-yksikkö on aloittanut tutkimusinfrastruktuureita koskevan kehittämistyön. Tarkoituksena on aluksi kartoittaa Turun yliopiston merkittävät tutkimuslaitteistot ja -aineistot, ja tämän pohjalta edetä suunnitelmallisesti tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen.
– Tulemme painottamaan erityisesti tutkimusinfrastruktuurien avoimuuteen ja yhteiskäyttöön liittyviä toimia, toteaa tutkimusedellytykset-yksikön päällikkö Mari Riipinen.
Laitteistojen ohella myös asianmukaiset tutkimusaineistot kuuluvat toimivaan tutkimuksen infrastruktuureihin. Syksyn aikana Turun yliopistossa tullaankin toteuttamaan myös tutkimusaineistoja koskeva sisäisen rahoitushaku.
Teksti: Marjaana Suorsa, Jenni Valta, Heikki Kettunen
Kuva: Jenni Valta