Hoitotieteellinen tutkimus tuottaa tietoa, joka edistää laadukasta, näyttöön perustuvaa potilaiden hoitoa. Selvitys Tyksin erityisvastuualueella tehdystä hoitotieteellisestä tutkimuksesta osoittaa sen painottuneen hoitohenkilöstöön ja potilaisiin.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on yliopistosairaalatasoisen erikoissairaanhoidon tuottajana alueellinen järjestämis- ja koordinointivastuu tehtäväalansa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Länsi-Suomen yhteistyöalueella (aik. Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualue, Tyks erva), johon kuuluvat Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Hoitotieteellistä tutkimusta ohjaa Tyks erva Hoitotieteellinen tutkimusohjelma 2020–2025.
Juuri valmistuneessa selvityksessä arvioitiin Tyks erva:n hoitotieteellisen tutkimuksen tilaa kartoittamalla ja analysoimalla Tyks erva:lla tehtyä hoitotieteellisestä tutkimusta, hoitotyön kehittämis- ja innovaatiohankkeita, julkaisuja ja tutkimuksen voimavaroja vuosilta 2020–2022. Turun yliopiston hoitotieteen laitos osallistui kiinteästi Varhan koordinoimaan selvitystyöhön.
Selvityksen tulosten mukaan suurin osa hoitotieteellisestä tutkimuksesta ja hoitotyöhön kohdentuneista kehittämis- ja innovaatiohankkeista toteutui hoitotieteen ja terveysalan opiskelijoiden opinnäytetöinä eli väitöstutkimuksina, pro gradu -tutkielmina ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöinä.
– Nyt tehdyn selvityksen tulos kuvastaa ensinnäkin sitä, että Turussa ja Vaasassa, joissa on hoitotieteen tutkinto-opetusta tarjoava yliopisto, on opiskelijoiden yliopistollisina opinnäytetöinä toteutuva hoitotieteellinen tutkimus merkittävässä roolissa ja tärkeä voimavara tieteellisen tiedon tuottamisessa. Toiseksi, tutkimuksista kaksikolmasosaa tehtiin Varsinais-Suomessa, jossa Turun yliopisto on lähes 40 vuoden ajan tehnyt hoitotieteellistä tutkimusta kiinteässä yhteistyössä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa, kertoo selvitystyöhön osallistunut hoitotieteen professori (emerita) Helena Leino-Kilpi.
Hoitohenkilökunnan ja potilaiden voimavarat kiinnostuksen kohteina
Hoitotieteellinen tutkimus jakautui sisällöllisesti melko tasaisesti kaikille Hoitotieteellisen tutkimusohjelman (2020-2025) painopistealueille ilmentäen tutkimuksen kattavuutta. Tutkimuksen kohdentuminen näyttää siirtyneen 2000-luvulla potilaslähtöisistä palveluiden ja potilaan voimavarojen painotuksesta hoitohenkilöstön voimavaroihin, jossa painottui henkilöstön moniulotteinen osaaminen. Palvelujärjestelmän osalta tutkimusta kohdentui eniten informaatioteknologian hyödyntämiseen hoidon tukena. Erikoissairaanhoidossa ja sen kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus korostui.
– Jatkossa tutkimusta on tarpeen kohdistaa aiempaa enemmän palvelujärjestelmään, perusterveydenhuoltoon, ikääntyneisiin ja vammaispalveluihin, toteaa selvitystä koordinoinut Varhan arviointiylihoitaja Asta Heikkilä.
Tieteellisten julkaisujen määrässä oli kasvua edelliseen selvitykseen verrattuna, ja suurin osa oli julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä.
Tutkimuksen tekemiseen tarvitaan voimavaroja
Yleisin tutkimuksen rahoittaja oli Valtion tutkimusrahoitus, ja osa tutkimuksista sekä kehittämis- ja innovaatiohankkeista toteutettiin ilman ulkopuolista rahoitusta. Tutkijoilla oli saatavilla tukea erityisesti tutkimuslupien hakemiseen.
– Jatkossa tarvitaan tukea ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen ja sen hallinnointiin. Lisäksi tarvitaan ohjausta ja neuvontaa tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustulosten implementointiin, jossa tärkeänä resurssina ovat hoitotieteen professoreiden sivutoimiset ylihoitajien virat Varhassa sekä Satakunnan alueen rahoittama Turun yliopiston hoitotieteen professorin toimi, Heikkilä sanoo.
Heikkilä tuo myös esiin, että tutkimuksen tekemisen tukena toimii myös Varhan ja Turun yliopiston yhteistyönä hiljattain käynnistämä Hoitotieteen TutkimusMajakka -toiminta, jonka tavoitteena on tukea alueen tutkijoiden urakehitystä sekä nuorten tutkijoiden sitoutumista tutkimukseen ja verkostoitumista.
Varha, yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteistyössä
Selvitys oli jatkoa kahdelle aikaisemmalle selvitykselle ja osa Tyks erva:n hoitotieteellisen tutkimusohjelman tuloksellisuuden ja tavoitteiden arviointia.
– Selvityksen voidaan katsoa edustavan Tyks erva:n kokonaisuutta varsin kattavasti, kooten yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen näkemyksiä. Nämä tahot jatkavat tulevaisuudessakin yhteistyötään hoitotieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja käytössä Länsi-Suomen yhteistyöalueella, toteaa Leino-Kilpi.
Selvitys toteutui ajalla toukokuu 2022–helmikuu 2024. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa arviointitietoa hoitotieteellisen tutkimuksen ja sitä koskevan ohjelman kehittämiseen Länsi-Suomen yhteistyöalueella.
Lisätietoa
Heikkilä Asta
arviointiylihoitaja, Varha
asta.heikkila@varha.fi
puh. 050 441 3048
Helena Leino-Kilpi
professori (emer), Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
helena.leino-kilpi@utu.fi
puh 050 3424384
