Turun yliopiston sijoitus QS World University Rankings 2020 -vertailussa on 287. Kaikkiaan kansainvälisessä vertailussa sijoitettiin 1 000 yliopistoa kuuden eri mittarin perusteella.
QS World University Rankings -vertailussa sijoittumiseen vaikuttavat akateeminen maine, työnantajien kokema maine, sitaatioiden määrä suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään, opettajien ja opiskelijoiden määrän suhde, kansainvälisen henkilökunnan osuus sekä kansainvälisten opiskelijoiden osuus.
Suomalaisista yliopistoista tuhannen maailman parhaan yliopiston listaukseen pääsi yhdeksän yliopistoa, joista Turun yliopisto sijoittui kolmanneksi sijalle 287. Helsingin yliopisto oli sijalla 107 ja Aalto-yliopisto sijalla 134.
QS-rankingin mainetutkimukset perustuvat tutkijoille ja työnantajille tehtäviin kyselyihin, ja niiden painoarvo on vertailussa suuri. Turun yliopisto paransi sijoitustaan työnantajamaineessa 74 sijaa, sijoitus on tänä vuonna 227. Työnantajamaine oli Turun yliopiston paras sijoitus eri osa-alueissa. Akateemisessa maineessa Turun yliopiston sijoitus pysyi ennallaan. Myös sijoitus sitaatioissa on parantunut. Eniten kehitettävää rankingin mukaan on henkilökunnan ja opiskelijoiden suhdeluvussa sekä kansainvälisten opiskelijoiden osuudessa.
– Työnantajamaineen hyvässä kehityksessä näkyy se, että Turun yliopisto on nykyisessä strategiassaan nostanut henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Tämän tavoitteen eteen on myös tehty työtä. Ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin eteen tullaan jatkossa tekemään entistä enemmän työtä, sanoo Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen.
Ykköseksi koko listauksessa sijoittui yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology (MIT), toiseksi yhdysvaltalainen Stanford University ja kolmanneksi niin ikään yhdysvaltalainen Harvard University. Muiden kymmenen parhaan joukkoon mahtuvien joukkoon kuuluu neljä yliopistoa Iso-Britanniasta, kaksi Yhdysvalloista ja yksi Sveitsistä.
– Yleisesti sekä monien yhdysvaltalaisten että brittiyliopistojen sijaluvut ovat hienoisesti laskeneet kansainvälisyysmittarien heikkenemisen takia. Sen sijaan australialaisyliopistojen kansainvälistyminen näyttää vahvistuneen ja kiinalaisyliopistoja on noussut erityisesti tieteellisen vaikuttavuuden osalta, kehittämisasiantuntija Pirkko Mäenpää arvioi kansainvälistä kehitystä.