Turun yliopisto sai laatuleiman

​Turun yliopiston laatujärjestelmä auditoitiin edellisen kerran vuosina 2014-2015. Sillä kertaa Turun yliopisto ei täyttänyt kansallisia auditointikriteereitä, ja yliopistolta edellytettiin uusinta-auditointia. Nyt toteutetussa uusinnassa arvioitiin Turun yliopiston laatujärjestelmän kokonaisuus, laatujärjestelmän kehittäminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta.

Auditointiryhmän mukaan Turun yliopisto on kehittänyt laatujärjestelmäänsä systemaattisesti aiemman auditoinnin palautteen pohjalta.

– Turun yliopisto on toteuttanut useita toimenpiteitä, joiden tuloksena sen laatujärjestelmän toimivuus, kattavuus ja läpinäkyvyys ovat selvästi parantuneet, sanoo auditointiryhmän puheenjohtajana toiminut professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta.

Yliopisto on kehittänyt laatujärjestelmäänsä ja uudistanut strategiansa rinnakkain. Tämän tuloksena uusi strategia ja laatujärjestelmä ovat nyt tiiviisti kytkeytyneet toisiinsa. Samalla yliopisto on selkiyttänyt toiminnan suunnittelu- ja raportointijärjestelmää, mikä on lisännyt laadunhallinnan yhtenäisyyttä yli tiedekuntien ja yksiköiden. Laatukäsikirjan ja intranetin uudistaminen ovat osaltaan parantaneet laatujärjestelmän läpinäkyvyyttä yliopistoyhteisössä.

Koulutuksen laadunhallinnassa keskeisiä menettelyitä ovat säännöllinen opetussuunnitelmien uudistaminen ja opiskelijapalautteen hyödyntäminen. Tutkimuksen laadunhallinnassa yliopisto toteuttaa määrävälein ulkoisia kansainvälisiä arviointeja, mitä auditointiryhmä piti hyvänä käytänteenä. Lisäksi Turun yliopiston tutkijakoulun laadunhallintaa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti.

Mentorointiohjelma tukee opiskelijoiden työelämään sijoittumista

Vuonna 2015 toteutetussa auditoinnissa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunhallinta todettiin yhdeksi kehittämiskohteeksi. Nyt tehty uusinta-auditointi osoitti, että Turun yliopisto on merkittävästi parantanut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunhallintaa ja liittänyt sen olennaiseksi osaksi laatujärjestelmää. Ulkoiset sidosryhmät on otettu mukaan aiempaa tiiviimmin kehittämistyöhön. Sidosryhmien palautteella on ollut myönteistä vaikutusta muun muassa yliopiston strategiaan ja opetussuunnitelmien kehittämiseen.

Auditointiryhmän mukaan neuvottelukuntien käyttöön otto kaikissa tiedekunnissa on tärkeä aloite vuorovaikutuksen edelleen lisäämiseksi ulkoisten sidosryhmien kanssa.

– Yliopistolla on toimiva mentorointiohjelma, jolla tuetaan opiskelijoiden työelämään sijoittumista. Muutoinkin tutkintojen tuottamiin työelämävalmiuksiin kiinnitetään lisääntyvästi huomiota. Opiskelijoiden mukaan heillä on hyvät mahdollisuudet osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijat kokevat, että heidän palautteellaan on merkitystä toiminnan kehittämiseen, Niemelä sanoo.

Yliopiston laatukulttuuri on avointa ja vuorovaikutteista

Auditointiryhmän mukaan avoin ja vuorovaikutteinen laatukulttuuri on yksi Turun yliopiston vahvuuksista. Yliopiston sisäistä vuoropuhelua ovat tukeneet rehtoraatin yksikkövierailut ja rehtorin säännölliset tapaamiset ylioppilaskunnan edustajien kanssa.

– Yliopiston vahvuutena uusinta-auditointiraportissa mainitaan esimerkiksi vuosisuunnittelun ja -raportoinnin järjestelmällisyys sekä selkeästi aikataulutetut ja vastuutetut toimenpideohjelmat. Yliopiston voimassa olevan strategian laatimisen prosessi oli laajasti osallistava. Saimme kiitosta siitä, että strategia tunnetaan yhteisössä ja yliopistolaiset ovat sitoutuneet siihen. Esimerkiksi rehtorin laitoskierrosten katsotaan vahvistavan strategista vuoropuhelua, yliopiston laatutyötä johtava vararehtori Riitta Pyykkö kertoo.

Yliopistolla on selkeät suunnitelmat laatujärjestelmänsä jatkokehittämiseksi. Auditointiryhmä kannustaa Turun yliopistoa jatkamaan laadunhallinnan kehittämistä omien tavoitteidensa ja tarpeidensa pohjalta.

>> Turun yliopiston auditointiraportti Karvin verkkosivuilla

TK
Kuva: Hanna Oksanen