– Vuonna 1892 Karjalassa kävi flaksi. Käkisalmeen tuli uusi koulu. Se oli oppilaille kuin olis joulu, Turun normaalikoulun vastaava rehtori Vesa Valkila räppää ja sytyttää tuhatpäisen yleisön hyväntahtoiseen hyrinään. Eihän koulua pidä koskaan liiaksi ylistää, mutta totta, Turun Varissuolla nykyisin toimiva Turun normaalikoulu on ollut todellinen flaksi, oppilaille, opettajille, opetusharjoittelijoille ja kasvatustieteiden kehitykselle.
Turun normaalikoulun juuret ovat kaukana, yli 500 kilometrin päässä. Käkisalmeen perustettiin vuonna 1892 reaali- ja porvarikoulu, sittemmin yhteislyseo. Sodan jälkeen, vuonna 1944, koulu muutti Turkuun, Eerikin- ja Aurakadun risteykseen.
Vuonna 1957 edessä oli taas muutto, nyt vastarakennettuihin tiloihin Mestarinkadulle. Nimenmuutos normaalilyseoksi kertoi siitä, että samalla käynnistyi aineenopettajakoulutus.
Kaksi vuosikymmentä myöhemmin aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutus yhdistyivät Turun normaalikouluksi, ja vuonna 1980 edessä oli muutto nykyisille sijoille Varissuolle.
Turun yliopiston harjoittelukoulusta, Turun normaalikoulusta, on kasvanut 1200 oppilaan ja lukiolaisen oppimisympäristö, jossa oppilaat puhuvat äidinkielenään 50 eri kieltä.
Koulun nimi, normaalikoulu, kertoo paljon. Nimi tulee sanoista normin, eli parhaan mahdollisen esimerkin, antava. Toiminta osana Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaa antaa eväät vahvaan kehittämiseen. Norssin omat opettajat osallistuvat vahvasti tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan, ja norssi toimii Turun yliopiston luokan- ja aineenopettajien harjoittelukouluna. Menestyksestä kertovat viime vuonna vastaanotettu Turun yliopiston Vuoden kieliteko -palkinto, Erätauko-säätiön myöntämä Suomen dialogiteko 2021 -tunnustus sekä useat opettajien kirjoittamat tieteellisten julkaisujen artikkelit.
– Sen on mahdollistanut opettajien vahva Tutkoke-toiminta ja tiedekunnalta saamamme tuki ja yhteistyö, Valkila kiitti iltapäivän juhlassa.
Mutta ennen iltapäivän juhlaa soitettiin, laulettiin ja tanssittiin. Norssin edustan kentälle kokoontui jo aamuvarhain koko koulun väki. VIP eli Varissuon Iloiset Puhaltajat, nuorimpioen laulukuoro ja rehtoreiden räppi sai huipennuksekseen koko koulun yhteisen tanssin, jossa loppuhuipennus otettiin Matin ja Tepon tahtiin.
– Nykynorssin vahvuuksia on korkeasti koulutettu opettajakunta, jonka työ perustuu tutkittuun tietoon ja hyvään yhteistyöhön kasvatustieteiden tiedekunnan ja yliopiston eri ainelaitosten kanssa. Koulu on tunnettu kaksikielisestä opetuksestaan ja lukion kansainvälisestä IB Diploma Programme -ohjelmastaan. Se on tunnettu asiantuntijuudestaan kielellisesti ja kulttuurisesti erilaisten oppijoiden koulutuksessa. Se on oppimisympäristö, jossa otetaan huomioon moninaiset oppijat, opetusharjoittelijat ja henkilöstö, Valkila kertoi.
Juhlaan oli valmistauduttu koko koulun voimin. Ruokasalin viereistä kabinettitilaa koristivat rauhankyyhkyt, jonka jokaisen sisuksiin oli kirjoitettu salainen viesti. Oppitunneilla sukellettiin vanhaan aikaan. Esimerkiksi biologin oppitunnilla lehtori Katri Sarlund opetti kasvien osia vanhan ajan tempolla, joka tuntui nykypäivän tietotulvaan tottuneille jo vieraalta.
Hämmennystä aiheutti myös kaunokirjoitus, joka on jo väistynyt tekstauksen ja sähköisen kirjoittamisen tieltä. Lina Nguyen kertoi käyttävänsä kaunokirjoitusta vielä tyylikeinona otsikkoja kirjoittaessaan, Nikita Lukin venäjäksi kirjoittaessaan: Joonatan Ilola ja Muhammed Kahie tekstaavat.
Norssi halusi juhlia jo pari vuotta sitten, kun Norssin 40-vuotista taivalta Varissuolla, mutta korona päätti toisin.
– Tämän kaksi vuotta kestäneen poikkeusajan jälkeen tuntuu upealta olla tässä, teidän kanssanne, ilman maskipakkoa. Me norssilaiset saimme 130-vuotisjuhlamme. Ja samalla juhlistamme myös opetusharjoittelun 65-vuotista taivalta Turussa. Ja kun nyt on päästy alkuun, kerrottakoon, että ensi syksynä juhlimme myös IB-lukion 30-vuotisjuhlia ja vuonna 2023 on vuorossa kansainvälisen koulun 20-vuotisjuhla, Valkila totesi juhlayleisölle.
Kasvatustieteiden tiedekunnan terveiset juhliin toivat tutkimusvaradekaani Piia Seppänen, opetusvaradekaani Inkeri Ruokonen, opintopäällikkö Mari Broberg, opettajankoulutuslaitoksen johtaja Kristiina Heikkilä, hallintopäällikkö Ulla Kiviaho ja tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski. Sisätiloissa joukko kasvoi vielä muun muassa kasvatustieteidenlaitoksen johtajalla Tero Järvisellä.
– Juuri eilen olimme tutustumassa vuoteen 2030 ulottuvaan opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan, jonka teemana on luomme yhdessä parasta osaamista maailmaan. Ja niinhän me juuri teemme, Ruokonen totesi onnittelupuheessaan Valkilalle.
– Koulumme 100-vuotishistoriikissa koulumme pitkäaikainen biologian opettaja Harri Hietakangas kirjoitti: ”Ihmisenä oleminen ja elämän säilymisen viisaus elää hyvässä opetuksessa.” Tätä me vaalimme norssissa myös tulevaisuudessa, kun kuljemme kohti uudistuvaa ja kestävää kouluyhteisöä, Valkila lupasi.
Yliopiston tervehdyksen tilaisuuteen toi koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn.
Yksi päivän suosituimmista toimintapisteistä oli nykyisten opettajien nuoruuskuvat.
Ja se räp, joka päivän aloitti, sen olivat kirjoittaneet norssin rehtorit, kukin oman osuutensa. Ja kokonaisuudessaan se meni näin:
Norssi 130 v. räppi
Varissuolla norssissa koulu on oiva
Juhlaräppi pihalla tänään on soiva
Vuonna 1892
Karjalassa kävi flaksi
Käkisalmeen tuli uusi koulu
Se oli oppilaille kuin olis joulu.
Koulu saavutti suosioo suurta
Siel’ oli monta pulpettii, puuta.
Mut’ sitten tuli sotavuodet,
Koulu kii, oli muut huolet.
Joutui väki evakkoon karkuun
500 kilsaa matkaa Turkuun
Torin varrest löytyi uusi paikka,
Sinne vaan oppilaat ja maikka.
Viel’ tuli muutto Mestarinkadulle
Opetusharjoittelu saatiin alulle,
Toisil’ oli suuntana Nummenpakka
Miss’ norssi o ny, kysys Turun akka?
Mut’ hei, kouluhan on tuolla
Hieno onkin, hei, Varissuolla ___
Yliopiston koulu näin kun ollaan
Harjoittelijoille annetaan pollaan
tietoa, taitoa, iloa luokkaan
auskun työ ei meillä mene hukkaan.
Jos jotain oppii haluut kandee tulla Norssiin.
On opet parhaat täällä sekä tietty kaikki muutkii.
On tiimii teknistä, on sihteeriä, siivoojaa ja Arkea.
On siistii opiskella, meininki on reilua.
Mut hei, Varissuolla on oltu jo nelkyt vuotta.
Vakke on meille tärkeä ja haluankin tähän tuoda:
pidetään lippu korkeella ja luotetaan meidän voimaan,
yhteistyöllä eteenpäin me saamme kaiken onnistumaan.___
Ykkösestä kutoseen vauhtia riittää,
alakoulun oppilaat kun innolla viittaa.
Oppia, iloa, intoa suurta,
siinä meillä opin juurta.
Tietoja, taitoja matkaan tarttuu,
kun alakoulussa norssilainen varttuu.
Ekapeli, Lukulumo, Ville-tehtävät,
sukkulaviesti ja pesiskausi.
Oma kieli, meiän kieli, suomi tai somali,
kavereita Norssissa meillä on monta.
Luetaan, lasketaan, liikutaan, luodaan,
näin yhdessä tehden taloon Norssi-henki tuodaan. ___
Hei, ei olla mitään enkeleitä, ei priimuksii tai ees luusereita
Me tehään täällä yhes töitä, Tää on koulu, täs laitokses saa tehä virheitä.
Ei tarvi olla valmis, ei tarvi tietää mitään Ei tarvi saada kymppei mut yrittää pitää!
Kunnioitus ei oo tääl tyhjä lause. Jos alkaa mättää, painetaan pause.
Tärkeimmän kaikista kyl jokainen tietää: erilaisuutta kaikki sietää.
Ollaan ihmisii, on meijän samanlaisuus, mut jokaisel on ikioma persoonallisuus.
Kukaan ei oo kenenkään mannekiini, eikä ihmisarvo oo koskaan alkuperäst kiinni.
Tääl jokaisel on pipon alla unelmii, jotain suunnitelmii, haaveit salaisii.
Ja tää on se paikka, et niit voi testata, niit voi tutkia ja niist voi jutella.
Kukaan ei oo tääl ilman Identiteettii, tai kulttuurii, ne on vahvuuksii!
Mä äännän tän tänään ihan huolel: opet ja oppilaat on samal puolel!
Ei olla vihollisii, ei olla vastustajii, ei laiteta kapuloit toisten rattaisii, ei torpata toisten minuuksii, vaan tsempataan toisemme avaruuksii!___
Aamul mennää kouluun, kasi kolme nolla
tiiät päivä kulkee, eioo se iso homma
Läppäri pöydäl, aika uuden päivän
ei käydä lukioo vuoksi kuuden ällän
Viittaa, vastaa, kirjoittaa, tuottaa,
kommentoi, raportoi ja aina vaan ahkeroi
Norssi on lukiolainen
turvallinen, hyväksyy, paikka jokaisen
Norssi on lukiolainen
ei olla ku muut, me ollaan erilainen
Ykkösenä ihmettelee, kummastelee kaikkii
kakkosena sitten vuorossa tanssii
kolmosella edessä ihan uus laiffi
paljon tietoo kasas, tulee olla tosi skarppi
kirjotukset, pääsykoe, pitäis saada lakki
Ees oottaa haasteet, vaikeudet, erheet
mut norssi opettaa mite ylitettää esteet
Meil on paras lukio, hei kai sä sen voit huomata
Norssi on lukiolainen
turvallinen, hyväksyy, paikka jokaisen
Norssi on lukiolainen
ei olla ku muut, me ollaan erilainen ___
Meillä on katse kohti uutta,
mennään kohti upeaa tulevaisuutta,
koska maailma tarvitsee meitä,
oppineita ja sivistyneitä.
Education creates the future,
Koulutus luo tulevaisuutta.
EDUCATION CREATES THE FUTURE!
KOULUTUS LUO TULEVAISUUTTA!