Turun kauppakamarin 100-vuotisjuhlan kunniaksi laadittu teos avaa Varsinais-Suomen taloushistoriaa

​Turun kauppakamari on yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi ja se on yli 1 500 jäsenellään yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista. Kamarin pitkäaikainen toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki kertoo, että järjestön satavuotista historiaa valaisevaa kirjaa alettiin suunnitella jo kymmenkunta vuotta sitten.

– Alusta alkaen johtoajatuksena oli saada aikaiseksi teos, joka ei käsittelisi pelkästään organisaation omaa historiaa, vaan kauppakamarin toiminta-alueen ja sen elinkeinoelämän vaiheita kauppakamarin koko olemassaolon ajalta, Lähteenmäki avaa.

Lähteenmäki otti yhteyttä Turun kauppakorkeakoulun pitkäaikaiseen professoriin Paavo Okkoon ja Turun yliopiston silloiseen rehtoriin, Keijo Virtaseen, jonka tieteellinen koti onkin historian tutkimuksessa. Virtanen on sittemmin toiminut Turun kauppakamarin historiatoimikunnan puheenjohtajana ja osallistunut tässä roolissa teoksen suunnitteluun ja laadintaan.

– Asetimme tavoitteeksi, että teos täyttää korkeimmatkin tieteelliset kriteerit. Historiatoimikunnan puolesta tahdon kiittää kaikkia kirjoittajia ja muita teoksen tekoon osallistuneita. Alussa asettamamme tavoite on tullut täytetyksi, Virtanen toteaa.

Lopputuloksena syntyi teos Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä, jossa kauppakamarin ja Varsinais-Suomen elinkeinoelämän historiaa tarkastellaan aina 1300-luvulta nykypäivään.


Kuvassa oikealla etualalla Turun yliopiston pitkäaikaisin rehtori Keijo Virtanen sekä kauppakamarin entinen toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

Talouden vauhdittamista saksalaisvoimin

Vastajulkaistun historiateoksen ovat kirjoittaneet kolme eri Suomen historian professoria, Mika Kallioinen ja Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopistosta sekä Kari Teräs Tampereen yliopistosta. Kallioinen on tarkastellut kirjassa myös aikaa ennen kauppakamarin perustamista.

– Kauppakamarin juuret ulottuvat keskiajalle asti. Turku oli Suomen merkittävin kauppakaupunki ja saksalainen porvaristo oli silloin vähintään yhtä merkittävässä asemassa kuin nykyään, Kallioinen toteaa viitaten Turun liike-elämää virkistäneisiin saksalaisyrityksiin Bayeriin ja Meyeriin.

Kun teos oli vielä suunnitteluvaiheessa, Turku oli taloudellisesti ahdingossa.

– Pelkäsimme, että teoksessa jouduttaisiin kirjoittamaan muistopuhe Turun laivateollisuudelle, joka on ollut niin merkittävässä asemassa kaupunkimme elinkeinoelämässä, Lähteenmäki kertoo.

Toisin kuitenkin kävi ja Turun taloustilanne on muuttunut parempaan suuntaan. Kallioinen kertoo olleensa teosta kirjoittaessaan yllättynyt siitä, kuinka tavattoman monipuolista Turun liike-elämä on ollut.

– Turun kauppakamarin satavuotisen historian aikana Suomi on käynyt läpi valtavia rakennemuutoksia, mutta Turun talous on silti ollut vireää. On hyvin poikkeuksellista, että kaupungin suurimmat yritykset tulevat näin monelta toimialalta, Kallioinen sanoo.


Teoksen kirjoittajat Mika Kallioinen, Kirsi Vainio-Korhonen sekä Kari Teräs.

Kauppakamari yhteiskunnallisena toimijana

Turun kauppakamarilla on ollut suuri merkitys koko Varsinais-Suomen talouteen ja liike-elämään jo sadan vuoden ajan. Kari Teräs tarkastelee teoksessa muun muassa kamarin 1900-luvun alun visiota Turusta koko Pohjois-Euroopan lentosatamana sekä kauppakamarin pitkäaikaisinta hanketta, Turku-Helsinki-moottoritien rakentamista.

Kirsi Vainio-Korhosen osuus puolestaan käsittelee erityisesti talouden kultaisia vuosikymmeniä 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin elintaso nousi merkittävästi koko maassa ja talous oli vireää.

– Sääntelyn lakkauttaminen, teollisuuden voimakas kasvu sekä evakkojen asuttaminen esimerkiksi Loimaalle ja Saloon vauhdittivat 1950-luvulla Varsinais-Suomen taloutta. Elintason nousu ja kulutuksen kasvu sekä idänkaupan kiihtyminen toivat lisäpontta talouskasvuun 1960-luvulla, Vainio-Korhonen kertaa.

Samoilla vuosikymmenillä Varsinais-Suomeen nousi silloisen Suomen suurin teollinen laitos, Nesteen öljyjalostamo vuonna 1957 ja Turussa sekä Salossa kodin viihde-elektroniikkaan erikoistuneet yritykset Asa Radio sekä Salora kasvoivat tohinalla television yleistyessä suomalaisissa kotitalouksissa.

Turun yliopiston ja suomalaisen tieteen kannalta merkittävimmän satsauksen Turun kauppakamari antoi 1940- ja 1950-lukujen taitteessa, kun kamari oli vahvasti mukana perustamassa Turun kauppakorkeakoulua.

– Kirjoitusurakan jälkeen päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri yhteiskunnallinen merkitys Turun kauppakamarilla on läpi vuosien ollut.  Kamarin rooli esimerkiksi koulutuksen saralla niin kauppakorkeakoulun kuin muidenkin kaupallisten alojen oppilaitosten perustamisessa on ollut todella suuri. Voidaan varmasti sanoa, että Turun kauppakamari on ollut enemmän kuin sen henkilöiden summa, Vainio-Korhonen päättää.

Heikki Kettunen