Turun yliopiston rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan aina tilaisuuden tullen yliopistot tarkastelevat myös jatkossa toiminnallisen yhteistyön mahdollisuuksia muidenkin oppiaineiden kohdalla.
– Yhteisissä tiloissa toimiminen tuo kahdenlaisia etuja: tutkimuksen ja koulutuksen synergiaetujen hyödyntäminen tuottaa laadukkaampaa tutkimusta, ja kun jaamme tiloja, voimme säästää kiinteistö- ja käyttömenoissa, Väänänen sanoo.
Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen jakaa näkemyksen, ja yhteistä on myös halu pitää kiinni kummankin yliopiston omaleimaisuudesta.
– Kehitämme yhteistyötä ollen koko ajan tietoisia siitä, että säilytämme kielellisen identiteettimme, Mattinen sanoo.
Väänänen sanoo, että yhteisten tilojen hyödyt ja mahdollisuudet punnitaan aina oppiainekohtaisesti.
– Kysymys on toiminnallisesta yhteisyydestä, ei hallinnollisesta. Molemmat yliopistot säilyvät omina yksiköinään. Meillä on tämän tyyppisestä yhteistyöstä erittäin hyviä kokemuksia. Esimerkiksi kansainvälisesti erittäin arvostetussa PET-keskuksessa ovat mukana Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä lisäksi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Väänänen sanoo.
Alkuvaiheessa yhteiset tilat hyödyttävät erityisesti tutkimusta, mutta tavoitteena on laajentaa myös opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella naapuriyliopiston kursseja. Jo nyt Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta naapuriyliopistosta, saman katon alla toimittaessa siitä uskotaan tulevan arkipäiväisempää.
ICT:llä jo kokemusta eduista, geologia valmis uusiin avauksiin
Ensimmäisinä varta vasten molempien yliopistojen tarpeisiin peruskorjattaviin yhteisiin tiloihin muuttavat ICT-alan toiminnot. Turun yliopiston informaatioteknologian professorin
Tapio Salakoski kertoo oppiaineiden työskennelleen naapureina vuodesta 1988 lähtien.
– Uudet, nimenomaan IT-laitoksille suunnitellut modernit tilat tukevat laitosten tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä valituilla painopistealueilla. IT-laitosten yhteisiä vahvuuksia kyetään entisestään vahvistamaan yhteisen tutkimus- ja opetusinfrastruktuurin avulla, Salakoski sanoo.
Turkulaisyliopistoilla on ICT-alalla jo vahva kansainvälinen tohtorinkoulutusyhteistyö sekä yhteiset laboratoriot sulautettujen järjestelmien ja opetusteknologian alalla. Salakoski arvioi, että kansainvälinen maisterikoulutus sekä terveys- ja hyvinvointiteknologian alan tutkimusyhteistyö kehittyvät voimakkaasti. Samaan johtaa Turun yliopiston kielikeskuksen muutto naapuriin.
– Uudistuksessa syntyy tuhansine opiskelijoineen leimallisesti kansainvälinen tutkimuksen ja koulutuksen keskittymä, jonka toimintaa tukevat viereisessä rakennuksessa sijaitsevat Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen sekä fysiikan ja tähtitieteen laitokset, Salakoski sanoo.
Luonnontieteiden talo 2:ssa tutkimus- ja opetustilojen lisäksi yhteisiksi tiloiksi tulevat myös työhuoneet.
– IT-alan tutkimus on projektiluonteista ja opiskelijoiden määrä on suuri, joten henkilöstön dynamiikka on suurta. Laitosten aiempaa pidemmälle menevällä tilayhteistyöllä kyetään vastaamaan nopeasti ja aiempaa kustannustehokkaammin vaihtuviin tarpeisiin, Salakoski sanoo.
Myös entisestä Chemicumista Geotaloksi peruskorjattava rakennus antaa tilat pitkään yhteistyötä tehneelle kaksikolle: Åbo Akademin ja Turun yliopiston geologian oppiaineille. Ryhmää täydentää arkeologia.
– Uusi Geotalo antaa suuria mahdollisuuksia niin opetukselle kuin tutkimuksellekin. Kandidaattikoulutus järjestetään jatkossakin erikseen suomeksi ja ruotsiksikin, myös maisteritutkinnon voi suorittaa molemmilla kielillä, mutta voimme yhdessä kehittää englanninkielistä maisterivaiheenopetusta houkutellaksemme myös ulkomaisia opiskelijoita, Åbo Akademin geologian professori
Olav Eklund sanoo.
Eklundin mukaan kysyntää geologeille on, siitä pitää huolen Fennoskandian kilpi, yksi maailman kuumimmista mineraalivarantojen etsintälähteistä.
– Siksi myös kallioperägeologian tutkimus keskittyy Fennoskandian kilven koostumuksen, rakenteen ja kehittymisen tutkimiseen. Se avaa opiskelijoille työmarkkinoita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, mutta myös samankaltaisilla alueilla Kanadassa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Brasiliassa, Eklund sanoo.
Luonnontieteiden talo 2
• sijaitsee Yliopistonmäellä
• rakennuksen omistaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy, joka vuokraa tilat yliopistojen käyttöön
• peruskorjaus valmistuu loppuvuodesta 2015
Geotalo
• entinen Chemicum, sijaitsee Akatemiakatu 1:ssä
• rakennuksen omistaa Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiö, joka vuokraa tilat yliopistojen käyttöön
• peruskorjaus valmistuu syksyllä 2016
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Hanna Oksanen