Turkulaistutkijat nostavat esille tuonpuoleisen
27.12.2012
Tieteen ulkopuolelle suljettu toinen maailma nostetaan kansainvälisestikin harvinaisella tavalla esille Turun yliopiston mittavassa tutkimushankkeessa. Sen takaa professori Marja-Liisa Honkasalon työryhmän saama merkittävä Suomen Akatemian tuki. Ihmisen mieli –tutkimusrahoitus toi Turkuun apurahan myös tiedottomuuden aikaisten mekanismien tutkimiseen.
Yksittäiset oppiaineet ovat tutkineet toiseutta kuten enkeleitä ja kuolleiden läsnäoloa, mutta Suomen Akatemian rahoituksen saama tutkimushanke tutkii aihetta koko maailmassa ainutlaatuisella tavalla yhdistäen eri tieteenalojen taidot ja metodit.
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä lähes 2,2 miljoonan euron apurahan kolmelle Turun yliopiston tutkijaryhmälle ihmisen mielen tutkimiseen.
Professori Marja-Liisa Honkasalon Mieli ja toinen –projekti sai Akatemian tutkimusohjelman suurimman yksittäisen apurahan, lähes 900 000 euroa.
Kaksi muuta apurahaa myönnettiin professorien Antti Revonsuon ja Harry Scheininin Tietoinen mieli –konsortiolle. Scheinin sai tutkimukselleen reilun
670 000 euron, Revonsuo 610 000 euron apurahan.
Tieteen pois leikkaama esille
Honkasalon tutkimusryhmä tutkii mielen toimintaa suhteessa yliluonnollisiksi tulkittuihin olentoihin ja todellisuuksiin.
- Tuonpuoleisen tutkimus puhdistettiin pois tieteestä valistuksen jälkeen todeten, ettei se ole tiedettä vaan magiikkaa, tieteellisyyden suhteen ”toista”. Me lähdemme siitä, että aihetta ei ole otettu vakavasti ihmismielen tutkimuksen kohteeksi vaan kyse on länsimaisen tutkimuksen mielipiteestä, Honkasalo sanoo.
Seitsenhenkinen tutkimusryhmä lähestyy aihetta niin humanistisesta, yhteiskuntatieteellisestä kuin lääketieteellisestäkin näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä on muun muassa tekstitutkimukset, etnografia, psykologiset kokeet, psykiatrinen tutkimus ja neurokuvantaminen.
Tutkimusrahoitusta arvioinut kansainvälinen ryhmä nimesi tutkimuslähtökohdan poikkeuksellisen innovatiiviseksi ja ainutlaatuiseksi. Honkasalo iloitsee tulkinnasta, sillä se kertoo arvioijien ymmärtäneen mistä on kysymys.
Honkasalon mukaan ihmismielen tieteellinen tutkimus on tähän saakka liittynyt rationaalisuuteen. Eri kulttuureissa ihmismieli on kuitenkin aina ollut jollain tavoin yhteydessä tuonpuoleiseen: kuolleisiin, esi-isiin tai enkeleihin joko mielikuvien tai elettyjen kokemusten muodossa.
- Ajattelimme, että koska mielen tutkimus on leikannut tämän osa-alueen pois, myös tulokset ihmismielestä ovat olleet vinoja. Tässä on siis tutkimuksen paikka, Honkasalo sanoo.
Nykypäivän Suomesta ja Länsi-Afrikasta keskiajan Islantiin ulottuvalla tutkimusajanjaksolla selvitetään, millaisia rooleja tuonpuoleiselle on annettu. Yksilöhavaintojen lisäksi tutkitaan, missä yhteisöllisesti kulkee tämän- ja tuonpuoleisen välinen raja.
- Jos tiede ei tutki näitä alistettuja tietomuotoja, voi olla, että tiede sen saamat tulokset eivät enää vastaa todellisuutta, Honkasalo sanoo.
Ihmisen tietoisuuden salat esiin
Ihmisen mieli -tutkimus on kahden osaprojektin muodostama konsortio. Konsortion ja toisen osaprojektin johtajana toimii psykologian professori Antti Revonsuo ja toisen projektin johtajana anestesiologi Harry Scheinin.
- Ihmisen tietoisuus edustaa tieteen ja filosofian ehkä suurinta ratkaisematonta kysymystä. Hankkeessa tutkitaan ihmisen tietoista mieltä, erityisesti erilaisia tajunnantiloja, kuten nukutuksen aiheuttamaa tajuttomuutta, normaalia unta, unennäköä, hypnoosia ja meditaatiota, Revonsuo kertoo.
Osaprojekteissa tutkitaan tietoisuuden mekanismeja muun muassa nukuttamalla terveitä koehenkilöitä ja aivokuvantamalla tajunnan häviämistä ja palaamista.
- Tavoitteena on erottaa aikaisempia tutkimuksia paremmin todellinen tajunnantila mahdollisesta kyvyttömyydestä reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin, Scheinin sanoo. Aiomme myös verrata nukutuksen aikaista tajunnanmenetystä normaaliin fysiologiseen uneen.
Kaksikko teki samalla konsortiomallilla mieleen pureutuvat tutkimukset jo Suomen Akatemian Neuro-hankkeessa 2006-2009. Tuloksena oli mm. viime keväänä runsaasti julkisuutta saanut anestesiatutkimus heräämiseen liittyvästä primitiivisestä tajunnasta.
- Me uskomme, että kuvantamisen keinoin ja yhdistämällä eri tieteenalojen tietotaidon voimme saada merkittävää uutta tietoa ihmisen tietoisuuden saloista, Revonsuo ja Scheinin sanovat.
Suomi halutaan kansainväliseen kärkeen
Suomen Akatemian Ihmisen mieli – Human mind – tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa perustutkimusta ihmisen mielestä ja sen hermostollisista vaikutuksista.
Saatu tieto asetetaan sen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen asiayhteyteen.
Akatemian tavoitteena on tutkimushankkeellaan saada eri tieteen- ja taiteenalat tutkimaan yhdessä ihmisen mieltä. Pohjalla on tieto siitä, että suomalainen mielen tutkimus tietyn oppialan näkökulmasta on korkeatasoista.
Akatemian arvion mukaan Suomella on monitieteisen katsantokannan myötä erinomaiset mahdollisuudet nousta tutkimuksen kansainväliseen kärkeen.
Suomen Akatemia myönsi tutkimusohjelman kautta apurahoja yhteensä kymmenen miljoonaa euroa.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Simon Harrod, Becky Wetherington