Turkulainen Aboa tavoittelee menestystä synteettisen biologian iGEM-huippukilpailusta
Turun yliopisto on tänä vuonna ensimmäistä kertaa edustettuna synteettisen biologian kansainvälisessä iGEM-kilpailussa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijoista koostuvan Aboan tavoitteena on parantaa vasta-ainepohjaisia testejä ja menestyä kovatasoisessa kilpailussa.
Synteettisen biologian iGEM-kilpailussa on kyse erilaisten tutkimusongelmien ratkaisemisesta tieteen keinoin. Yhdysvaltalaisessa MIT-yliopistossa 2000-luvun alussa käynnistynyt kilpailu on alansa merkittävin ja se keräsi viime vuonna yli 300 osallistujajoukkuetta ympäri maailman.
– Joukkueet miettivät kilpailussa jonkinlaisen ongelman yhteiskunnasta, johon pyritään kehittämään ratkaisu synteettisen biologian ja biotekniikan avulla. Joukkueiden on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa tutkimus käytännössä opiskelijavoimin tuoden samalla hyvää mainetta alalle, kertoo Riku Pihlaja Turun Aboa-joukkueesta.
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston joukkue on osallistunut kilpailuun aiemmin. Aboa tekee kuitenkin historiaa olemalla ensimmäinen turkulainen ja toinen suomalainen joukkue kilpailussa. Aboassa onkin jäseniä Turun molemmista yliopistoista.
– Sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin osallistuminen oli ikään kuin elinehto sille, että joukkue saatiin perustettua. Oli välttämätöntä, että molemmat yliopistot saadaan mukaan, sillä Turku on niin pieni paikkakunta jättiyliopistoihin verrattuna, toteaa Pyry Niemelä joukkueesta.
Täysin opiskelijalähtöisesti syntynyt joukkue onkin malliesimerkki poikkitieteellisyydestä. Mukana on esimerkiksi molekulaarisen biotekniikan ja diagnostiikan, kemian sekä kauppatieteen opiskelijoita.
Tavoitteena menestyminen Bostonissa – Taloudelliset resurssit suurimpana haasteena
Aboan tarkoituksena kilpailussa on vasta-ainepohjaisten testien herkkyyden parantaminen laajennetun geneettisen koodin avulla. Useat lääketieteen kokeet, kuten syöpä- ja raskaustestit toimivat vasta-ainepohjaisesti. Vasta-aineiden muokkaaminen ja niihin perustuvien testien herkkyyden parantaminen voisikin mahdollistaa sairauksien havaitsemisen nykyistä aiemmin.
– Idea on siinä mielessä uusi, ettei laajennettua geneettistä koodia ole käytetty tällaiseen aiemmin. Nyt lähdetään testaamaan, miten se toimii vai toimiiko ylipäänsä, Niemelä kertoo.
Aboan tutkimusongelman ratkaiseminen vaatii runsaasti laboratoriotyötä ja kokeita.
Joukkueen usko onnistumiseen on kova ja Aboa lähtee tavoittelemaan menestystä Bostonissa loka-marraskuun vaihteessa järjestettävästä loppukilpailusta. Kilpailun luonteeseen kuuluu kuitenkin myös se, etteivät kaikki projektit aina onnistu.
– Ideoiden ei tarvitse välttämättä oikeasti toimia ja kilpailussa on mukana paljon joukkueita, jotka eivät onnistu niiden suunnitelmassa. Huonot tulokset ovat silti tuloksia, kertoo Susanna Peltonen Aboasta.
Joukkue mainitsee suurimmaksi haasteekseen rajalliset taloudelliset resurssit. Ulkomailla monet yliopistot satsaavat joukkueisiin huomattavasti enemmän ja kilpailuun osallistuminen edellyttää merkittäviä taloudellisia resursseja. Aboan tavoitteena onkin saada lisää sponsoreita joukkueen tueksi.
– Kilpailu vaatii aikaa, rahaa ja resursseja. Jo pelkkä vieras aminohappo, jota käytämme tutkimuksessa maksaa arviolta 1000 euroa, Niemelä toteaa.
Seuraavaksi Aboalla on luvassa sponsoreiden hankintaa sekä itse tutkimuksen tekoa ennen Bostonissa järjestettävää loppukilpailua.
Lue lisää kilpailusta ja seuraa Aboan matkaa sosiaalisessa mediassa:
Aboan ja iGEMin verkkosivut
Aboa Facebookissa ja Instagramissa
Teksti: Mikko Järvi
Kuvat: Susanna Peltonen