Turku haastoi itäsuomalaiset luovuttamaan veren kantasoluja
17.12.2012
Turun yliopisto haastoi Itä-Suomen yliopistolaisia liittymään luuytimenluovutusrekisteriin. Turkulaisten oma syyskuinen kampanja tuotti yli 250 uutta mahdollista kantasolujen luovuttajaa. Itäsuomalaiset ottivat haasteen vastaan luvaten päihittää turkulaiset ja miettien, kenet haastavat seuraavaksi.
Kampanjan isä Antti Tuomisto, rehtori Kalervo Väänänen, TYY:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto, kampanja-aktiivi Elina Malén, Veripalvelun tiedottaja Päivi Hurttia, Tyksin kantasoluyksikön johtaja Maija Itälä-Remes ja ainejärjestöistä eniten uusia luovuttajia keränneen Turun Lääketieteenkandiseuran Tatu Kantonen haastoivat videoyhteydellä itäsuomalaiset liittymään luuytimenluovuttajarekisteriin.
- Siirrämme suuren, mutta miellyttävän vastuun teille, rehtori Kalervo Väänänen päätti videoyhteyden, jossa turkulaisten luoma kampanja lähetettiin kiertämään koko maata.
Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen otti haasteen vastaan miettien samalla, minne haaste heiltä lähtee.
- Eikö tavoitteena ole viestin vieminen kaikkiin yliopistoihin, Mönnönen varmisti ajatuksesta innostuneilta turkulaisilta.
Rekisterissä on tällä hetkellä 20 000 mahdollista luovuttajaa, mutta uusia tarvitaan koko ajan. Vuotuinen tarve on noin 1 500, sillä osas luovuttajasta poistuu iän ja sairauksien vuoksi satoja luovuttajia.
Turun yliopiston kampanjan tuottama uusien luovuttajien määrä vastaa lähes 17:ää prosenttia maan vuotuisesta tarpeesta.
”Luovuttaminen tuntui lottovoitolta”
Turun kampanjan puuhamies, tietojärjestelmätieteen lehtori Antti Tuomisto ja ICT-portin tekijätiimiä vetänyt Elina Malén onnistuivat tiimeineen kartuttamaan luovuttajarekisteriä tavoitellulla määrällä.
– Suurin kiitos kampanjan onnistumisesta kuuluu tekijöille eli Elina Malénin vetämälle ICT-portin tekijätiimille. He osasivat tehdä juuri oikeanlaisen kampanjan, Tuomisto kiittelee.
Tuomisto kuuluu itsekin luuytimenluovuttajarekisteriin ja on päässyt jo kerran luovuttamaan veren kantasolujaan tuntemattomalle avuntarvitsijalle.
– Se tuntui lottovoitolta. Luovutuksen jälkeinen fiilis oli, että jotain erityistä tuli tehdyksi, Tuomisto kertoo.
Tuomiston mukaan kaikilla ei välttämättä käy yhtä hyvä tuuri kuin hänelle.
– Voi olla, että ei pääse koskaan luovuttamaan. On kuitenkin tärkeää olla mukana, olla tarvittaessa se mahdollinen lääke, usein viimeinen toivo avuntarvitsijoille, Tuomisto sanoo.
Uusia auttajia tarvitaan jatkuvasti
Luuytimestä tai verestä erotettavia kantasoluja käytetään leukemian ja muiden vakavien verisairauksien hoitoon. Hoitoennuste on hyvä: yli 70 prosenttia potilaista parantuu luovutuksen ansiosta.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämä vapaaehtoisten rekisteri kaipaa jatkuvaa päivitystä.
– Rekisteristä poistuu satoja jäseniä vuosittain korkean iän tai terveydellisten syiden vuoksi. Jotta potilaita voitaisiin auttaa tehokkaasti, rekisteri tarvitsee vuosittain 1500 uutta auttajaa, solu- ja kudosterapian ylilääkäri Matti Korhonen Veripalvelusta sanoo.
Oikean luovuttajan etsinnässä verrataan kudossopivuustyyppejä ja rekisterin tarvitsee olla laaja. Kantasolut otetaan joko luuytimestä tai verenkierrosta.
– Hoito tapahtuu korvaamalla sairaan henkilön kantasolut luovuttajan terveillä kantasoluilla, kertoo sisätautien klinikan osastonylilääkäri Maija Itälä-Remes Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Susanna Eronen, Erja Hyytiäinen