Turku BioImaging tuo arvokkaat kuvantamislaitteet yhteiseen käyttöön
07.12.2016
Turku BioImaging tarjoaa tutkijoille kustannustehokkaan mahdollisuuden monipuoliseen biolääketieteelliseen kuvantamiseen. Keskuksen kruununjalokivi on upouusi STED-mikroskooppi, jollaista ei Suomessa muilla ole. Kaikkea toimintaa ohjaa halu saada arvokkaat laitteet mahdollisimman tehokkaaseen yleiseen käyttöön.
Tutkijatohtori Ilkka Paatero (oik.) esitteli multifotonimikroskooppia. Tiloihin tutustumassa ollut biokemian tutkija Anssi Malisen (vas.) mukaan Turku BioImaging -keskuksen monipuolinen kuvantamislaitteisto mahdollistaa monipuoliset solutasolla tehtävät tutkimusohjelmat.
– Uusien laitteiden hankinnassa tutkimusryhmät miettivät yhdessä, mikä laite tarvitaan. Yksi hakee, ja muut tukevat hakemusta. Jos rahoitus saadaan, laite tulee BioImaging-keskuksen tiloihin ja sitä voivat käyttää käyttökulukorvausta vastaan myös muut tutkimusryhmät, tutkimuskoordinaattori Markku Saari kertoi
esitellessään laitteita Turku BioImaging -keskuksen avoimien ovien päivässä.
Tämä open access -periaate peittoaa vanhaa tapaa, jossa menestyneet professorit saivat rahoituksen kuvantamislaitteen hankintaan, mutta laite sijoitettiin lukkojen taa niin, ettei muilla ollut mahdollisuutta käyttää sitä. Turku BioImaging -keskuksen johtajan John Erikssonin mukaan uudenlainen ajattelu on mahdollistanut sen, että yhteisiin tiloihin on voitu koota kaikki kuvantamisen teknologiat, joita kampuksella tarvitaan.
– Meillä on verkkopohjainen varausjärjestelmä, selkeät käyttösäännöt sekä hinnastot. Tutkijan maksama hinta on vahvasti subventoitu, sillä laitteiden hankintakustannuksiin on saatu ulkopuolista rahoitusta. Open access -periaate on pitkässä juoksussa erittäin kustannustehokas, Eriksson sanoo.
Akateemista tutkimusta tekevät saattavat maksaa laitteiden käytöstä esim. 20 euroa tunnilta, yritysten kanssa hinta neuvotellaan tapauskohtaisesti, mutta nyrkkisääntönä voi todeta hinnan kipuavan moninkertaiseksi.
Erikssonin kertoo, miten laitteen käyttäjän on suoritettava laitekohtainen käyttökortti. Jos sitä ei ole, keskus tarjoaa lisäkorvauksesta tutkijan avuksi ammattilaisen, joka käy tutkija kanssa yhdessä näytteet läpi niin, että tutkija saa juuri ne haluamansa kuvat mukaansa.
Suomen valomikroskopian palvelukeskuksen vetäjä Camilo Guzman johdatti vieraat Turku BioImaging -keskuksen palveluihin. Keskus on osa eurooppalaista Euro-BioImaging -kuvantamisverkostoa, joka tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden käyttää heidän tarvitsemiaan moderneja kuvantamisteknologioita eri puolilla Eurooppaa.
– Ensisijaisesti haluamme, että mahdollisimman moni oppii käyttämään laitteita, Suomen valomikroskopian palvelukeskuksen vetäjä Camilo Guzman kertoo.
Keskuksen kruununjalokivenä on STED-mikroskooppi, jonka kehittäjä Stefan Hell voitti kemian Nobel-palkinnon vuonna 2014. Hell teki palkintoon johtaneen läpimurron työskennellessään Turun yliopistossa. Yksi BioImaging-keskuksen laboratorioista onkin saanut nimekseen Nobel-laboratorio. Juuri avoimien ovien alla keskukseen asennettiin uusi STED- eli stimuloidun emissio-depleetiomikroskooppi.
Osa eurooppalaista verkostoa
Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhdessä omistama Turku BioImaging on osa eurooppalaista Euro-BioImaging (EuBI) kuvantamisorganisaatiota, joka tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden käyttää heidän tarvitsemiaan moderneja kuvantamisteknologioita eri puolilla Eurooppaa.
Toukokuussa toimintansa aloittaneella Euro-BioImaging-organisaatiolla on 28 palvelukeskusta 14 Euroopan maassa. Yksi näistä on Turun yliopiston ja Åbo Akademin hallinnoima Suomen valomikroskopian palvelukeskus (Finnish Euro-Bioimaging Node), joka tarjoaa asiantuntija- ja kuvantamispalveluja Turun, Helsingin ja Oulun yliopistoissa.
Tutkimuskoordinaattori Markku Saari esitteli avoimien ovien päivässä erilaisia mikroskooppeja. Laitteet ovat eri tutkijoiden yhteisessä käytössä, ja Saaren mukaan tutkijoita löytyykin koneiden äärestä arkipäivien lisäksi pitkälle yöhön sekä viikonloppuisin.
EuBI-organisaation keskuksien tehtävänä on ohjata ja auttaa tutkijoita löytämään optimaaliset ratkaisut biolääketieteellisten kuvantamiseen liittyviin tutkimuskysymyksiin ja tarjota heidän käyttöönsä huipputeknologiaa.
Kuvantamiseen käytettävät laitteet ovat vaatineet tähän asti tutkimusryhmiltä ja yliopistoilta suuria investointeja, mutta nyt kaikki tutkijat voivat verkoston avulla käyttää haluamiaan tekniikoita, vaikka omassa yliopistossa ei tarvittavaa laitetta olisikaan.
– Monella käyttäjällä on ajatus siitä, miten he voisivat ratkaista tutkimusongelman, mutta tutkimus ei pääse etenemään, kun sopivaa laitteistoa ei ole käytettävissä. Toiset käyttäjät taas painivat tieteellisten ongelmien kanssa, eivätkä ole tietoisia saatavilla olevista mahdollisuuksista, joita voitaisiin käyttää ongelman ratkaisemiseksi, Guzman sanoo.
Biokuvantaminen tarkoittaa laajaa kirjoa biolääketieteellisen tutkimuksen tekniikoita, mm. mikroskopiatekniikat, magneetti- ja PET-kuvantaminen. Nämä tekniikat mahdollistavat laboratorioissa tehtävän perustutkimuksen soveltamisen esimerkiksi uusia lääkkeitä kehitettäessä tai potilaiden diagnostiikassa, ja edesauttavat siten lääketieteellisten läpimurtojen syntymistä.
Erja Hyytiäinen