Turha antibioottikuuri heikentää lääkkeiden tehoa
Antibiootit ovat henkiä pelastavia lääkkeitä, joiden liiallinen käyttö heikentää niiden tehoa. Turun yliopistossa järjestetään Euroopan antibioottipäivänä 18.11. klo 16.30–17.30 yleisöluento, jossa kerrotaan turhien kuurien vaaroista.
Lääketieteellisen mikrobiologian kliininen opettaja Antti Hakanen ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinjan opiskelija Jonne Iirola testaavat kampylobakteerien mikrobilääkeherkkyyttä.
Ei ole itsestään selvää, että meillä on tulevaisuudessa käytettävissämme yhtä tehokkaita antibiootteja kuin nykyään. Etelä-Euroopan maissa tilanne on joidenkin lääkkeiden kohdalla jo hälyttävä. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa lääkkeiden tehon säilymiseen huolehtimalla hygieniasta ja välttämällä turhien kuurien syömistä.
– Suurin osa taudeista menee ohi itsestään, joten useimmiten antibiootteja ei tarvita. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet eivät vaikuta tavalliselta flunssalta, vaan kyseessä on bakteerin aiheuttama infektio. Antibiootteja tulee käyttää vain lääkärin ohjeen mukaisesti ja yli jääneet lääkkeet täytyy hävittää apteekin kautta, opastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrobilääkeresistenssiyksikön päällikkö ja lääketieteellisen tiedekunnan dosentti Jari Jalava.
Euroopan antibioottipäivän teemana on tänä vuonna itselääkitys. Turun yliopiston Osmo Järvi -salissa (Medisiina, Kiinamyllynkatu 10, 1. krs) järjestetään 18.11. ensimmäistä kertaa kaikille avoin antibioottipäivän yleisöluento. Tapahtumassa luennoivat Jalava lisäksi bakteeriopin professori Jaana Vuopio ja infektiotautiopin professori Ville Peltola.
– Tällä kertaa antibioottipäivän sanomaa ei ole suunnattu vain terveydenhuollon ammattilaisille, vaan myös kansalaisille. Siksi halusimme tuoda tapahtuman yliopistolle ja kertoa itselääkityksen haitoista, Vuopio sanoo.
Bakteeriopin professori Jaana Vuopio ja THL:n Mikrobilääkeresistenssiyksikön päällikkö, dosentti Jari Jalava muistuttavat, että antibioottien tehon heikkeneminen voi johtaa siihen, että joudutaan turvautumaan kalliimpiin ja hankalammin käytettäviin lääkkeisiin.
Turisteista 40–80 prosenttia altistuu vastustuskykyisille bakteereille
Euroopan tasolla antibiootteja syö omin päin kolme prosenttia kuluttajista. Suomessa itselääkitys ei ole yhtä suuri ongelma kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa, mutta meilläkin sitä harrastetaan. Itselääkitys tarkoittaa, että syödään kaappiin jääneitä kuureja, kaverin lääkkeitä tai tuodaan lääkkeitä ulkomailta.
– Antibiootteja on erilaisia, joten vanha kuuri ei välttämättä auta uusiin oireisiin. Lisäksi vanhat lääkkeet ovat saattaneet menettää tehonsa, joten ne eivät auta itse tautiin, mutta ne saattavat silti vahvistaa vastustuskykyisiä bakteereja, Vuopio kertoo.
Turisteista 40–80 prosenttia tuo tietämättään matkaltaan tuliaisina antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja. Jos vastustuskykyinen bakteeri aiheuttaa kantajalleen infektion, sen hoitaminen on hankalaa.
– Matkalla kannattaa syödä kypsennettyä ruokaa, juoda pullovettä ja käyttää maalaisjärkeä ruokapaikkaa valitessaan, Vuopio muistuttaa.
Myös ulkomaiset lihatuotteet saattavat levittää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja. Hollanti on laskenut 49 prosentilla eläintuotannon antibioottien käyttöä, sillä maan kananlihan bakteerikannan todettiin olevan lähes 100 prosenttisesti antibiooteille vastustuskykyinen.
– Euroopassa pitäisi miettiä keinoja korvata liiat antibiootit. Hollannissa eläintuotanto ei ole kärsinyt kampanjan vaikutuksesta. Kokkaajan kannattaa kypsentää ruoka kunnolla ja pitää välineet puhtaina, Jalava toteaa.
Aiheeseen liittyen
- Euroopan antibioottipäivä -video
- THL: Euroopan antibioottipäivä
- Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
- Finres 2013 -raportti
- Tartuntataudit Suomessa 2013
- Antimicrobial resistance interactive database -raportti
Teksti ja kuvat: Jenni Valta
Etusivun kuva: Public Domain Pictures