Tulevaisuus on sekä kansainvälisempi että paikallisempi
Valtioneuvoston kanslian ja Åbo Akademin järjestämässä Tulevaisuus 2030 -tilaisuudessa puitiin Suomen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.
Tulevaisuus 2030 -kiertueen keskustelujen pohjalta työstetään Tulevaisuusselonteko. Se on kerran vaalikaudessa valtioneuvostossa eduskunnalle tehtävä raportti, jossa pohditaan Suomen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.
Åbo Akademilla järjestetyn tilaisuuden paneelissa puhuivat muun muassa puolustusministeri Carl Haglund ja Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.
Väänäsen mukaan tulevaisuudessa tulee korostumaan samanaikaisesti kaksi vastakkaisinakin pidettyä suuntaa.
– Tulevaisuus tulee olemaan kansainvälisempi, mutta samalla tulee korostumaan paikallisuus. Se lisää yhteiskuntien monimutkaisuutta, joka ihmisten täytyy hallita. Uskon, että nykyopiskelijoilla on huomattavasti paremmat valmiudet toimia kansainvälistyvässä, monimutkaisessa yhteiskunnassa, Väänänen kertoi avauspuheenvuorossaan.
Väänäsen mukaan kaduilla ja myös yliopistoissa esiintyy ennakkoluuloja jonkun puhuessa hieman eri tavalla, eri kielellä tai näyttäessä erilaiselta. Ennakkoluuloista pitäisi päästä eroon ja työyhteisöjen monimuotoisuutta pitäisi arvostaa huomattavasti korkeammalle.
Puolustusministeri Haglundia huolestutti yhteiskunnan mahdollinen tulevaisuuden jakautuminen.
– Yhteiskunta saattaa olla jakautumassa kahteen leiriin: niihin jotka hahmottavat kansainvälistymisen ja niihin, jotka eivät. Tässä on vaarana, että kansainvälisyys muodostuu eliitin keskusteluksi ja retoriikaksi, joka on vierasta osalle kansalaisista. Tällaista kansakunnan jakautumista ei saa syntyä, sillä se muodostaa ikäviä poliittisia ilmiöitä, kuten jo nyt olemme nähneet, Haglund kertoi.
Sekä Väänänen ja Åbo Akademin hallituksen puheenjohtaja Martin Granholm jakoivat ajatuksen, että vaikka yliopistot ovat tärkeä osa yhteiskunnan tulevaisuutta, todellinen yhteiskunnallinen vaikutus tapahtuu peruskouluissa.
– Työkseni minä olen huolestunut yliopistosta, mutta vapaa-ajallani olen huolestunut siitä, mitä tapahtuu meidän peruskouluissa. Peruskoulu on selvästi yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta vaikuttavampi kuin yliopisto, Väänänen lataa.
Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jukka Koivisto puolusti sivistysyliopistoa.
– Nykyään yliopistossa tunnutaan suosivan nopeasti työllistyviä aloja, esimerkiksi insinöörejä ja kauppatieteilijöitä. Rapauttaako tämä sivistysyliopistoa, Koivisto pohti.
– Kyllä me kauppatieteilijätkin olemme ihan sivistyneitä, Haglund kuittasi Koivistolle.
Paneeli ja sitä seuranneet pienryhmäkeskustelut toimivat Valtioneuvoston kanslian Tulevaisuus 2030 -tulevaisuusselonteon pohjana.
Valtioneuvoston kanslian ja Åbo Akademin järjestämä Tulevaisuusselonteko -tilaisuus pidettiin Åbo Akademin Axeliassa 17.10.2012. Tilaisuus oli osa ympäri Suomea järjestettyä Tulevaisuus 2030 -keskustelukiertuetta.
HA