Torniolainen Aromtech Oy tukee Turun yliopiston pohjoisen luonnon tutkimusta lahjoituksella
02.07.2018
Torniolainen teknologiayritys Aromtech Oy on lahjoittanut Turun Yliopistosäätiön hallinnoimalle Kevo-rahastolle 30 000 euroa. Lahjoituksella toivotaan tuettavan pohjoisten uusiutuvien luonnonvarojen tutkimusta.
Aromtech Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Markku Korteniemi (vas.) luovutti lahjoituksen Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäselle, elintarvikekemian professorille Baoru Yangille ja elintarvikekemian emeritusprofessorille Heikki Kalliolle.
Aromtech Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Markku Korteniemi
luovutti lahjoituksen Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäselle hänen
vieraillessaan Torniossa ja Aromtechin tehtaalla 2.7.2018.
– Tietoisena yleisesti maapallolla tapahtuvasta ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä tieteellisistä ja teknologisista haasteista on tärkeää, että myös pk-teollisuus tukee tutkimusta. Niin tiedemaailma kuin teollisuus, ei ainoastaan Aromtech, tuntevat hyvin Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen tekemät pohjoisten marjojen kemialliset, teknologiset ja ravitsemukseen kohdistuvat tutkimukset, Korteniemi sanoo.
– Olemme kiitollisia Aromtechin lahjoituksesta. Pohjoinen luonto on ainutlaatuinen ja herkkä kokonaisuus. Sen tutkimuksella on mahdollisuus saada tärkeää tietoa ilmastonmuutoksesta. Turun yliopisto on viime aikoina vahvasti panostanut ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen hillitsemiseen tähtäävään tutkimukseen, ja tähän tehtävään tarvitsemme kaiken mahdollisen tuen, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.
Aromtech prosessoi vastauudistetussa tehtaassaan Torniossa vuosittain satoja tonneja marjaraaka-aineita, joista se valmistaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tuotteita. Niitä markkinoidaan yli kahteenkymmeneen maahan. Tärkein raaka-aine on tyrni. Korteniemi perusti yrityksen Turun yliopiston elintarvikekemian professori Heikki Kallion kanssa 1990-luvulla.
– Aromtech käyttää öljyjen eristykseen ja fraktiointiin orgaanisten liuottimien sijasta paineistettua, ylikriittistä hiilidioksidia, ja öljy saadaan talteen muuttumattomana alhaisessa lämpötilassa. Tuotteissa ei ole liuotinjäämiä eikä raaka-aineesta peräisin olevia mikrobeja, ja jäännös-CO2 suojaa uutteita hapettumiselta, HEikki Kallio kertoo.
Öljyä voidaan tarpeen mukaan uuttaa kokonaisista marjoista, siemenistä, hedelmälihasta tai kuorista. Menetelmä on hyväksytty elintarvikkeiden, kosmetiikan ja lääkinnällisten tuotteiden raaka-aineiden valmistukseen. Tehtaassa ei käytännössä synny jätettä lainkaan. Uuttoliuottimena käytetty hiilidioksidi saadaan ilmakehästä, johon se myös palaa käytön jälkeen puhdistettuna. Vettä kuluu vain vähäinen määrä toimitilojen puhtaana pitämiseen.
Turun yliopistossa on pitkä perinne ilmastonmuutokseen ja pohjoisten luonnonvaroihin liittyvässä tutkimuksessa. Tärkeänä tukikohtana tutkimuksessa on pohjoisessa ollut Lapin tutkimuslaitos Kevo. Uraauurtavaa marjatutkimusta on tehty Turun yliopistossa pitkään professori Heikki Kallion johdolla ja nykyisin elintarvikekemian professori Baoru Yangin johdolla. Professori Yang on maailman johtavia tyrnitutkijoita.
– Kittilässä ja Turussa kasvavien tyrnien koostumusta ja ominaisuuksia vertaamalla voidaan selvittää pitkäaikaisseurannalla sääolosuhteiden vaikutusta tyrniin satoon ja laatuun. Geneettisesti identtisten pensaiden marjojen erilaisuus johtuu erityisesti kasvukauden ja päivän pituudesta sekä auringonvalon määrästä ja laadusta, professori Yang kertoo.
Aromtech kohdistaa lahjoituksen Turun Yliopistosäätiön hallinnoimalle Kevo-rahastolle, jonka toivotaan käyttävän sen parhaaksi katsomallaan tavalla pohjoisten luonnonvarojen tutkimuksen tukemiseen, mukaan lukien elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet.
>> Lue profossoreiden Baoru Yangin ja Heikki Kallion Duodecim-lehteen kirjoittama artikkeli Tyrnimarjan ja sen öljyjen terveysvaikutuksesta
Teksti: Tuomas Koivula
Kuva: Aromtech
– Tietoisena yleisesti maapallolla tapahtuvasta ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä tieteellisistä ja teknologisista haasteista on tärkeää, että myös pk-teollisuus tukee tutkimusta. Niin tiedemaailma kuin teollisuus, ei ainoastaan Aromtech, tuntevat hyvin Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen tekemät pohjoisten marjojen kemialliset, teknologiset ja ravitsemukseen kohdistuvat tutkimukset, Korteniemi sanoo.
– Olemme kiitollisia Aromtechin lahjoituksesta. Pohjoinen luonto on ainutlaatuinen ja herkkä kokonaisuus. Sen tutkimuksella on mahdollisuus saada tärkeää tietoa ilmastonmuutoksesta. Turun yliopisto on viime aikoina vahvasti panostanut ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen hillitsemiseen tähtäävään tutkimukseen, ja tähän tehtävään tarvitsemme kaiken mahdollisen tuen, rehtori Kalervo Väänänen sanoo.
Aromtech prosessoi vastauudistetussa tehtaassaan Torniossa vuosittain satoja tonneja marjaraaka-aineita, joista se valmistaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tuotteita. Niitä markkinoidaan yli kahteenkymmeneen maahan. Tärkein raaka-aine on tyrni. Korteniemi perusti yrityksen Turun yliopiston elintarvikekemian professori Heikki Kallion kanssa 1990-luvulla.
– Aromtech käyttää öljyjen eristykseen ja fraktiointiin orgaanisten liuottimien sijasta paineistettua, ylikriittistä hiilidioksidia, ja öljy saadaan talteen muuttumattomana alhaisessa lämpötilassa. Tuotteissa ei ole liuotinjäämiä eikä raaka-aineesta peräisin olevia mikrobeja, ja jäännös-CO2 suojaa uutteita hapettumiselta, HEikki Kallio kertoo.
Öljyä voidaan tarpeen mukaan uuttaa kokonaisista marjoista, siemenistä, hedelmälihasta tai kuorista. Menetelmä on hyväksytty elintarvikkeiden, kosmetiikan ja lääkinnällisten tuotteiden raaka-aineiden valmistukseen. Tehtaassa ei käytännössä synny jätettä lainkaan. Uuttoliuottimena käytetty hiilidioksidi saadaan ilmakehästä, johon se myös palaa käytön jälkeen puhdistettuna. Vettä kuluu vain vähäinen määrä toimitilojen puhtaana pitämiseen.
Turun yliopistossa on pitkä perinne ilmastonmuutokseen ja pohjoisten luonnonvaroihin liittyvässä tutkimuksessa. Tärkeänä tukikohtana tutkimuksessa on pohjoisessa ollut Lapin tutkimuslaitos Kevo. Uraauurtavaa marjatutkimusta on tehty Turun yliopistossa pitkään professori Heikki Kallion johdolla ja nykyisin elintarvikekemian professori Baoru Yangin johdolla. Professori Yang on maailman johtavia tyrnitutkijoita.
– Kittilässä ja Turussa kasvavien tyrnien koostumusta ja ominaisuuksia vertaamalla voidaan selvittää pitkäaikaisseurannalla sääolosuhteiden vaikutusta tyrniin satoon ja laatuun. Geneettisesti identtisten pensaiden marjojen erilaisuus johtuu erityisesti kasvukauden ja päivän pituudesta sekä auringonvalon määrästä ja laadusta, professori Yang kertoo.
Aromtech kohdistaa lahjoituksen Turun Yliopistosäätiön hallinnoimalle Kevo-rahastolle, jonka toivotaan käyttävän sen parhaaksi katsomallaan tavalla pohjoisten luonnonvarojen tutkimuksen tukemiseen, mukaan lukien elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet.
>> Lue profossoreiden Baoru Yangin ja Heikki Kallion Duodecim-lehteen kirjoittama artikkeli Tyrnimarjan ja sen öljyjen terveysvaikutuksesta
Teksti: Tuomas Koivula
Kuva: Aromtech