Torjunta-aine glyfosaatin riskejä selvitetään

​Kenttäkokeen tuloksia tarkastellaan ensi keväänä. Silloin selviää, miten siemenet lähtevät itämään.

Turun yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n yhteishankkeessa selvitetään rikkaruohomyrkky glyfosaatin käyttöä.

Turun yliopistosäätiön rahoittama pilottihanke on käynnissä Turun Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan koealalla. Hanketta johtavat Turun yliopiston biologian laitokselta dosentit Marjo Helander ja Irma Saloniemi sekä MTT:ltä professori Kari Saikkonen.

Glyfosaatin käytölle on pitkät perinteet. Rikkaruohoista pääsee eroon joko mekaanisesti tai käyttämällä erilaisia torjunta-aineita.

- Tuotenimellä Roundup myytävä glyfosaatti on yksi maailman tehokkaimmista ja halvimmista rikantorjunta-aineista. Se on myös tärkein Suomessa käytettävä kemiallinen torjunta-aine. Se ei ole pelkästään halvin, vaan myös tehokkain, toteaa dosentti Irma Saloniemi.

Glyfosaattia ruiskutetaan valituille alueille keväisin ja syksyisin. Myrkky tappaa alueelta kaiken kasvillisuuden.

Vaikka markkinoilla on muitakin rikkaruohomyrkkyjä, on glyfosaatti joissain olosuhteissa lyömätön.

- Mikään muu aine ei poista esimerkiksi vieraskasvi jättiputkea. Rikantorjunnassa se on yhtä tehokas kuin parhaat antibiootit bakteeri-infektioiden selittäjänä, Saloniemi toteaa

Myrkyn käyttö ei ole ongelmatonta

Myrkyn käyttöön liittyy kuitenkin riskejä.

- Glyfosaattia on pidetty harmittomana eläimille. Rottatutkimuksissa on saatu viitteitä glyfosaatin yhteydestä esimerkiksi lisääntymisongelmiin tai jopa syöpään, Saloniemi kertoo.

Glyfosaatin on oletettu hajoavan parissa viikossa maaperästä, mutta sen käytön pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät erityisesti Pohjoismaissa.

- Syy selittyy ilmastollamme. Talvet ovat täällä pitkiä ja kasvukaudet lyhyitä. MTT on tutkinut pitkään glyfosaatin hajoamista maaperässä. Sen käyttö näkyy jopa seitsemän vuoden päästä, professori Kari Saikkonen toteaa.

Alalla on tehty glyfosaattitutkimusta jo aiemmin, mutta tuloksia vähätellään.

- Usein vedotaan siihen, että tutkimukset on tehty liian pienellä otannalla tai olosuhteet ovat muuten vain epätieteellisiä. Tilausta kunnolliselle tutkimukselle siis olisi, dosentti Marjo Helander summaa.

- Euroopan unioni myöntää käyttöluvat kymmenen vuoden pätkissä. Glyfosaatin käyttölupaa tarkastellaan uudelleen vuonna 2015. Nyt eletäänkin kriittistä aikaa ja rahoitusta glyfosaattitutkimukselle on todella hankala saada. Ei haluta vääränlaisia tuloksia, Helander jatkaa.

Tutkimusryhmä suosittelee glyfosaatin käytön rajoittamista

Vaikka juuri käynnistyneen pilottihankkeen tulokset ovat tarkasteltavissa vasta keväällä, osaa tutkimusryhmä antaa jo nyt suosituksia myrkyn käyttämiselle.

Koska glyfosaatti on niin tehokas aine ja sen vaikutusta ihmisiin, eläimiin ja maaperään ei täysin tunneta, sitä tulisi käyttää vain harkiten.

- On täysin perusteetonta käyttää glyfosaattia ainoana vaihtoehtona rikkakasvien torjunnassa. Eihän antibioottiakaan saisi syödä turhaan. Vaikka rikkakasvit eivät vielä ole vastustuskykyisiä myrkylle, se voi ajan myötä tulla mahdolliseksi, Saloniemi toteaa.

Tutkijat kyseenalaistavat glyfosaatin käytön myös kotitalouksissa.

Tutkimusryhmä on koostanut glysofaattitutkimuksesta yhteenvedon, joka julkaistiin Trends in Plant Science -lehdessä. Se on myös julkaistu online-versiona osoitteessa http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1360138512001070

Teksti: Susanna Eronen

Kuvat: Kari Saikkonen, SE