Tohtoripromootio käynnistyy miekanhiojaisilla
Turun yliopiston vuoden 2013 tohtoripromootio järjestään 30.5.‒1.6.2013
Promootiossa tohtorit pääsevät juhlimaan peräti kolmen päivän ajan. Ensimmäisenä päivänä on luvassa miekanhiojaiset, toisena varsinainen promootioakti, ja kolmantena tohtorit seilaavat ylioppilaslakit päässään promootiopurjehduksella.
Edellinen tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2011. Tuolloin promovoitu opettajankoulutuslaitoksella syksyllä yliopistonlehtorina työnsä aloittava FT Elina Kouki osallistui juhlintaan promootion alusta loppuun ja kuului lisäksi promootiotoimikuntaan.
Ensimmäisen päivän miekanhiojaiset on tohtoripromootion aloitusjuhla, ikään kuin koko juhlinnan prologi tai kenraaliharjoitus toisen päivän varsinaista promootiojuhlaa varten.
– Miekanhiojaisissa tohtorinmiekat hiotaan symbolisesti kuohuviinillä kostutetuilla tahkoilla. Aviomieheni oli pyörittämässä tahkoa, kun hioin tieteen miekkani teräväksi, Kouki kertoo hymyillen ja jatkaa:
– Jokainen tohtori tietää, että läheisten tuki on tutkimustyössä a ja o. Seuraavana päivänä sitä taas tarvittiin, kun huomasin parikymmentä minuuttia ennen varsinaisen promootion alkua unohtaneeni mustat käsineeni kotiin. Naisella sellaiset on promootiossa oltava. Ja olihan ne minullakin ‒ kiitos mieheni, joka ehti ne kotoa hakea.
Juhlapuheet keskeinen osa promootiota
Akateemisten perinteiden mukaan promootion aikana pidetään paljon puheita.
– Pidin miekanhiojaisissa tervehdyspuheen. Mietin pitkään, miten puheeni rakentaisin. Juhlissa oli mukana paljon ulkomaalaisia vieraita, joten jotain oli sanottava myös englanniksi.
Kouki puhui siitä, miten tärkeää on säilyttää suomen kieli englannin rinnalla tieteen kielenä, koska yksi sivistyskansan tuntomerkki on oma kieli ja sillä kirjoitettu kirjallisuus. Koukin mukaan voidaankin aiheellisesti kysyä, olemmeko sivistyskansa, jos suomen kielellä ei enää julkaista eri alojen tieteellistä tutkimusta.
– 1600-luvulla Turussa tehtiin ensimmäinen väitöskirja, jossa käytettiin suomea latinan ohella. Se oli silloin kulttuuriteko. Nykyään voidaan pitää kulttuuritekona tutkimuksen kirjoittamista myös suomeksi. Tämä on selvästi sellainen asia, jota kunnioitetaan ulkomailla, Kouki painottaa.
Pitkällinen tohtoripromootiojuhlinta uuvuttaa sitkeimmätkin tohtorit. Siksi jotkut päättävät olla osallistumatta kolmannen päivän purjehdukselle. Koukin mukaan pois ei kuitenkaan kannata jäädä.
– Se on koko tohtoripromootion loppuhuipennus, rento epilogi akateemisille muodollisuuksille.
Tohtorinlyyra äidilleKultaseppämestari Petri Holmberg on suunnitellut promootioon liittyviä juhlallisuuksia täydentämään tohtorinlyyran. Holmbergin mukaan tohtorinlyyra on väittelevän tai promovoitavan tohtorin konkreettinen kiitos lähimmäiselle siitä tuesta, mitä hän on pitkän väitöskirjaprosessin aikana saanut. – Uskon ja toivon, että tästä tulee uusi perinne, joka jää elämään yliopistomaailmaan tohtorinmiekkojen ja -hattujen rinnalle, visioi kultaseppämestari Petri Holmberg. Ylioppilaslyyran saa perinteisesti ylioppilaan äiti. Tohtori voi samalla tavalla lahjoittaa tohtorinlyyran omalle äidille tai muulle läheiselleen, joka on häntä pitkän tutkimusmatkan aikana tukenut. Au-Holmbergin 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kultaseppä haluaa omalta osaltaan kunnioittaa äitien tekemää työtä, ja lahjoittaa tällaisen lyyran 20 ensimmäiselle ilmoittautuneelle vuoden 2013 promootioon osallistuvalle tohtorille. |
Hannu Aaltonen