Tohtorikoulutettavien tiedekimara tutustutti tutkimukseen 28 esityksen voimin
Sukupuolen ja iän vaikutus oppimiseen, utooppinen maisema pohjoismaalaisessa maalaustaiteessa, malarian hävittäminen diagnostiikan avulla ja yksityisyydensuojan tulevaisuuden näkymät. Näistä ja 24 muusta aiheesta kuultiin avauksia 20.10. Elävää tiedettä -tiedeviestintäkurssin päätösseminaarissa.
Nuoret tutkijat -hankkeen, Työtieteiden keskus TCLS:n ja Turun yliopiston viestinnän järjestämän tiedeviestintäkurssin loppuseminaarissa kurssille osallistuneet tutkijakoulutettavat esittivät tutkimusaiheitaan. Esityksissä näkyi tutkimuksen koko kirjo – kuulijoille avattiin uusia ilmiöitä kaikkien yliopiston tiedekuntien aloilta.
– Tärkeintä on olla innostunut omasta aiheestaan, kannusti esiintyjiä seminaarin avaussanat pitänyt dosentti ja eläinmuseon johtaja Ilari Sääksjärvi.
Sääksjärvi kannusti paikalla olevia tohtorikoulutettavia osallistamaan ihmisiä ja jakamaan tuloksiaan eri kohdeyleisöille.
– Tiede ja tuntematon kiinnostaa. Joskus itselle pieneltä tuntuva asia saattaa kiinnostaa suurta yleisöä yllättävänkin paljon. Omia tutkimustuloksia pitää arvostaa ja niistä kannattaa aina kertoa.
Oikeussalidraamaa ja saamelaisten oikeuksia
Tutkimusesitykset pidettiin Three minute thesis -konseptin mukaisesti: tohtorikoulutettavat esittelivät kolmessa minuutissa tutkimuksensa yleistajuisesti ja mahdollisimman kiinnostavasti.
Oikeustieteen alan tutkijakoulutettava Kalle Kalliokoski pureutui tutkimusesityksessään amerikkalaisista oikeussalidraamoista tuttuun syyteneuvotteluun. Suomessa syytemenettely on ollut mahdollista vuodesta 2015 alkaen.
– Suomessa menettelyä on pohdittu vain taloudellisesta näkökulmasta, mutta oikeustieteellisestä näkökulmasta siinä on paljon muutakin kiinnostavaa. Millainen on syytetyn oikeusturva, ja miten järjestelmä kokonaisuudessaan toimii? Kiinnostavaa on myös syytetyn asema, jossa hän voi alemman tuomion toivossa päätyä tunnustamaan jotain mitä ei ole todellisuudessa tehnyt, Kalliokoski pohti.
Kulttuurihistorian näkökulmasta saamelaisuutta tutkiva Niina Siivikko keskittyi esityksessään saamelaisten asemaan suomalaisessa kulttuurissa.
– Mediassa keskustellaan paljon Suomeen muualta tulevista kulttuureista, ja saamelaisena olen ihmetellyt, miksi Suomen omaa alkuperäiskansaa ei koskaan mainita. Esimerkiksi poliittisesti saamelaisilta edellytetään täyttä yksimielisyyttä heitä koskevista asioista. Jos joukossa on useampia mielipiteitä, niin heitä ei kuunnella ja päätösvalta siirretään muille. Saamelaiset ovat äänetön ja näkymätön vähemmistö, Siivikkala totesi.
Ensi viikolla uusi blogi, keväällä kilpailu
Yliopisto järjestää kevätlukukaudella Coimbra-yliopistoverkoston mallin mukaisen Three minute thesis -kilpailun. Kilpailuun osallistumisesta tiedotetaan tarkemmin lähempänä.
Elävää tiedettä -kurssin pystyi suorittamaan myös laatimalla blogikirjoituksen. Kurssin blogi julkistetaan ensi viikolla. Syksyn aikana pidetylle suositulle kurssille ilmoittautui yli sata tutkijaa. Kurssilla käsiteltiin muun muassa tieteen yleistajuistamista, esiintymistä, some-viestintää ja mediayhteistyötä.
Teksti: Saara Järviö
Kuvat: Hanna Oksanen, Saara Järviö