Yliopistojen tavoitteena on selkeyttää todistusvalintaa ja varmistaa, etteivät lukion ainevalinnat tarpeettomasti rajaa mahdollisuuksia hakeutua eri aloille. Näin halutaan vähentää lukiolaisten paineita. Todistusvalinnalla valitaan noin puolet uusista yliopisto-opiskelijoista.
Yliopistot kehittävät sekä todistusvalintaa että valintakokeita niin, että ne tarjoavat hakijoille toisiaan täydentävän ja mahdollisuuksia avaavan kokonaisuuden.
Todistusvalinnan kehittämisessä otetaan huomioon todistusvalinnan vaikutukset lukio-opintoihin ja lukiolaisten jaksamiseen sekä pyritään välttämään mahdollisia negatiivisia ohjausvaikutuksia. Todistusvalinnan kehittämisessä hyödynnetään laajasti tutkittua tietoa.
– Kehittämistyön yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on selkeyttää todistusvalintaa vähentämällä pistetaulukoiden määrää sekä vähentää lukiolaisten paineita. Pisteytysluonnoksessa on pyritty siihen, että lukioaikaiset ainevalinnat eivät tarpeettomasti rajaa hakijan mahdollisuuksia hakeutua todistusvalinnalla häntä kiinnostaville aloille, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso sanoo.
Todistusvalinnalla valitaan vuosittain noin puolet uusista ylipisto-opiskelijoista.
Pisteytysluonnos vastaa todistusvalintaan kohdistuneeseen kritiikkiin
Todistusvalintaan on kohdistunut arvostelua julkisuudessa. Muun muassa Lukiolaisten liitto on peräänkuuluttanut todistusvalinnan pisteytykseltä parempaa johdonmukaisuutta.
– Luonnoksessa pisteytys perustuu entistä vahvemmin siihen, mitkä lukioaineet antavat hakijalle haetun alan kannalta keskeistä osaamista, Marja-Leena Laakso kertoo.
Luonnoksessa reaaliaineiden pisteytystä on samalla myös tasattu niin, että lukiolaisella on paremmat mahdollisuudet valita kirjoitettaviksi aineiksi häntä eniten kiinnostavat reaaliaineet sen sijaan, että valitsisi eniten pisteitä tuottavat aineet.
Äidinkielen osaaminen on tunnistettu kaikilla aloilla keskeiseksi ylipisto-opinnoissa menestymisen kannalta. Siksi äidinkieli ja kirjallisuus antaa pisteytysluonnoksessa aiempaa enemmän pisteitä.
Matematiikan painotus vaihtelee aiempaa selvemmin eri alojen välillä. Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla korostuu tarve lukion pitkän matematiikan oppimäärän antamille taidoille, joten näillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi paremmat pisteet. Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän hallinta antaa hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.
– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, Marja-Leena Laakso kommentoi.
Vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt Suomessa jo pitkään. Yliopistot kantavat huolta Suomen kielivarannon kapenemisesta. Kielten opiskelu on yleissivistävää sekä kehittää viestintä- ja kulttuuritaitoja. Kielten pisteytys on tästä syystä luonnoksessa asetettu reaaliaineiden pisteytyksen tasolle.
Taustaa ja jatkoaskeleet
Yliopistot käynnistivät vuoden 2022 alussa opiskelijavalintojen kehittämishankkeen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien aloitteesta.
Todistusvalinnan pisteytyksen luonnos perustuu tutkimukseen sekä laajoihin lukioiden edustajien, lukiolaisten ja muiden sidosryhmien sekä koulutusalojen kanssa käytyihin keskusteluihin.
Pisteytysluonnos on lausuntokierroksella Otakantaa.fi-palvelussa 21.4. saakka. Lausuntokierroksen pohjalta yliopistot kehittävät pisteytystä edelleen.
Yliopistot päättävät keväällä 2026 käyttöön tulevasta todistusvalinnan pisteytyksestä elokuun 2023 loppuun mennessä ja uusi pisteytys julkaistaan yliopistovalinnat.fi-sivustolla syyskuussa 2023.
