Tiina Lehtiniemi voitti 3MT-kilpailun

Tuomaristo valitsi Tiina Lehtiniemen (vas.) esityksen kilpailun parhaimmaksi, toiselle sijalle nousi Pooneh Sotoudehnia. Yleisön voitti puolelleen Riikka Haarikkala-Laihinen.

Toiselle sijalle kilpailussa ylsi Pooneh Sotoudehnia esityksellään From food waste to saving lives. Yleisöäänissä kärkeen kiri Riikka Harikkala-Laihinen esityksellään The power of positivity.

Three minute thesis on australialaisen Queenslandin yliopiston kehittämä akateeminen kilpailu. Kilpailuun voivat osallistua eurooppalaisen yliopistoyhteisön jäsenet.

Turun yliopistossa 3MT-kilpailu järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Turun yliopiston tutkijakoulun johtaja Pirjo Nuutila (kuvassa) muistutti juuri ennen esityksiä, että Turun yliopiston viime vuoden kilpailun voittaja hammaslääketieteen tohtorikoulutettava Khalil Shahramian vei koko eurooppalaisen kilpailun voiton.

–  Siihen tähtäämme myös tällä kertaa, Nuutila totesi.

Kahdeksan kilpailijan aiheet kattoivat laajalti Turun yliopiston tutkimusalat. Palkittujen lisäksi Kristin Suorsa esiintyi aiheella Retirement - a breaking point for a more sedentary lifestyle?, Kenneth Drummond otsikolla A work of art without an artist to make it?, Venkat Subramanian Rathinakannan otsikolla Nipping prostate and breast cancer in the bud, Artem Plyusnin otsikolla How innovations can save your Chihuahua ja Muhammad Waqar Ashraf otsikolla Pharmacometric studies of sedatives and analgesics used in anaesthesia and pain medicine.

Kilpailun voittanut Tiina Lehtiniemi toteaakin olleensa yllättynyt voitosta, taso kun oli korkea ja mukana oli eri alojen edustajia.

– Itse edustan alaa, joka ei ole kaikista tutuin. Oli hienoa päästä edustamaan Noora Kotajan ryhmää, jossa teemme miesten lisääntymisterveyteen liittyvää perustutkimusta, Lehtiniemi sanoo.

Ensimmäistä kertaa tutkimustaan pitchaamalla esitellyt Lehtiniemi kiitteli kokemusta oppimisprosessina, jossa semifinaalin jälkeen sai tuomaristolta palautetta, joka auttoi työstämään esitystä pidemmälle.

– Sain palautetta esityksestäni ja tein sen pohjalta muutoksia. Havaitsin muiden toimineen samoin, Lehtiniemi sanoo.

Palkintorahalle hän tietää jo käyttökohteen. Hän osallistuu matka-apurahan turvin Yhdysvaltoin itärannikolla järjestettävääån RNA-kokoukseen. Esityksestä tallennettu video puolestaan jatkaa matkaansa Coimbran 3MT-finaaliin.

Kilpailijat kannustavat seuraavia osallistumaan

Tuomaristossa olivat vararehtori Riitta Pyykkö, PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti sekä Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen johtaja Mike Nelson.

–  Kilpailun taso oli hyvä. Tuomareina meidän piti pitää mielessä tasapainotieteen ja esityksen välillä. Mietimme, miten innostuimme esityksistä ja mistä halusimme tietää lisää, Nelson avasi arviointia.

Lehtiniemen esitystä Nelson luonnehti rauhalliseksi, kiinnostavaksi ja innovatiiviseksi, ja se antoi uutta tietoa, erityisesti miehille. Lisää sitä on luvassa, kun Lehtiniemen väitöstutkimus sperman laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä aikanaan valmistuu.

Itse kilpailusta Lehtiniemi totesi tiukan aikarajan olevan poikkeuksellisen haastava.

–  Olen tottunut pitämään viiden minuutin, ja kolmen minuutin puheita, mutta tämä oli aivan erilaista, kun ei saanut mennä sekuntiakaan ylitse. Harjoitella puhetta sekuntikello kädessä, se on jotain, mitä on jännä tehdä, Lehtiniemi totesi.

Artem Plyusnin ja  Muhammad Waqar Ashraf innostivat muita osallistumaan seuraavalla kerralla.

–  Jouduin hieman pakottamaan itsenäni lähteäkseni tähän mukaan, mutta se kannatti, Plyusnin totesi.

Kilpailuun johdatuksena toimi tuomaristossa istuneen PET-keskuksen johtajan Juhani Knuutin (kuvassa) alustus tieteen popularisoinnin merkityksestä. Hänb korosti, että jokaisen tutkijan tehtävänä on tehdä tieteestä läpinäkyvämpää. Hän muistutti, että tutkimusten mukaan aina vain suurempi osuus ihmisistä luottaa tutkittuun tietoon ja kääntää selkänsä valheelliselle tiedolle. Mielikuva asiasta on toinen, sillä some korostaa väärän tiedon merkitystä.

Hän korosti myös vastuusta luottamuksen säilyttämisestä. Hän totesi, että toimittajilla on nykyisin aiempaa vähemmän aikaa tutkia taustoja ja varmistaa tietoja, joten yhä useammin se, mitä tutkija tiedottaa, menee sellaisenaan mediaan.

 – Siinä voi syntyä houkutus nostaa oman tutkimuksensa merkitystä niin, että se on haitallista tieteelle. Liian usein tiedettä yksinkertaistetaan liikaa. Näemme esimerkiksi tuloksia, joista saa käsityksen, että asiaa on tutkittu ihmisillä vaikka sitä on tutkittu hiirillä. Tässä meidän pitää olla tarkkana, etteivät ihmiset alkavat kokea, että tieteeseen ei voi luottaa, Knuuti totesi.

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Hanna Oksanen