Teini-ikäinen Terbio hakee pohjoismaisia kavereita
Pohjoismainen Terveyden biotieteiden maisteriohjelma. University of Northern Lights. Mukana Turun, Itä-Suomen, Tukholman, Bergenin ja Kööpenhaminen yliopistot. Yksi ohjelma, viiden yliopiston opettajat ja tutkijat jakamassa tietoa. Siinä on unelma, joka herätettiin toden teolla henkiin Terveyden biotieteiden koulutusohjelman 15-vuotisjuhlissa.
Professorit Markku Koulu (oik.) ja Sari Mäkelä eivät suostu Terbion 15-vuotisjuhlissa ja arjessa jättäytymään menneiden saavutusten varaan vaan katse on vahvasti eteenpäin. Nyt synnytetään neljän maan yhtyeistä Terveyden biotieteiden maisteritutkintoa.
Terveyden biotieteiden eli Terbion 15-vuotinen taival on ollut reipasta eteenpäinmenoa. Kun professori Sari Mäkelältä kysyy, mitä 15 vuodessa on saatu aikaan, hän antaa pikaisen yhteenvedon lääketieteellisen ja matemaattis-luonnontietellisen tiedekunnan yhteishankkeesta, joka sittemmin on siirtynyt yksin lääketieteellisen hallinnoitavaksi. Saavutuksia olisi listattavaksi asti, mutta kärsimättömälle teini-ikäiselle Terbiolle soveltuvasti Mäkelällä on katse eteenpäin.
– Tavoitteenamme on luoda Nordic Master 2020, mutta se ei tarkoita, että me odotamme vuoteen 2020 saakka vaan olemme jo aloittaneet opiskelija- ja opettajavaihdon, ja tämä on toinen tutkijatapaaminen, edellinen oli elokuussa Bergenissä, Mäkelä sanoo.
Vauhti on hurja, sillä yhteistä maisteriohjelmaa alettiin viritellä keväällä. Turun kokouksessa pantiin nuorimmatkin töihin. Turun yliopiston Pasi Soidinsalo, Itä-Suomen Henrik Vaherto, Tukholman Ian Olson, Kööpenhaminen Inger Ødum Nielsen sekä Eilen Henriksen ja Jan Kurzaliski Bergenistä kokosivat muutamassa tunnissa vinkkejä, joilla yhteinen maisteriohjelma saataisiin toimimaan.
– Eri yliopistot voisivat pitää lyhyitä muutaman päivän intensiivikursseja oman osaamisalueensa aiheista, meillä voisi olla yhteisiä online-kursseja sekä videoluentoja. Jos omassa yliopistossa vain pari haluaisi jonkun tietyn kurssin, voitaisiin yhteisille nettisivuille laittaa kysely, kuinka moni haluaisi tällaisen kurssin? Kesäisin voisi olla innovaatiokesäleirejä, joissa yhdessä ratkottaisiin kysymyksiä, jotka ovat saaneet tutkimuksen junnaamaan, Nielsen (kuvassa oik.) ja Henriksen luettelivat työryhmän esityksiä.
Vararehtori Riitta Pyykkö oli mielissään terveyden biotieteiden suunnitelmista.
Kaksi perustehtävää eivät ole vanhentuneet
Forendo Pharman toimitusjohtaja Risto Lammintausta totesi pallon olevan nyt ”meillä”. Muut eli valtiovalta on oman osuutensa tehnyt.
– Ihmistieteillä on nyt samanlainen positiivisen tulevaisuuden ilmapiiri kuin oli 15 vuotta sitten. Ilmapiiri on kehitystä ja kasvua tukeva. On rakenteellisia uudistuksia kuten biopankki ja syöpäkeskus, on start-up- ja kasvuyrityksille tukea. Teollisuuden näkökulmasta vaikuttaa siltä, kun joku olisi vihdoinkin kuullut pitkäaikaiset rukouksemme, Lammintausta totesi.