Teacher stories - Inspiring good practices - a booklet of educator stories esittelee 57 yliopisto-opettajan kokemuksia ja näkemyksiä etäopetuksesta: miten työskentely- ja opetuskäytännöt muuttuivat Covid-19 pandemian aikana. Haastatteluissa keskityimme hyviin käytäntöihin, erityisesti siihen miten etäopetus organisoitiin ja miten opiskelijoiden osallistaminen tapahtui.
Kartoitimme myös, millaisia haasteita opettajilta oli etäopetuksessa ja millaisia kokemuksia he halusivat jakaa. Haastattelut tehtiin InCompEdu-hankkeen osallistujamaissa: Kroatiassa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa, Sloveniassa ja Suomessa joulukuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana. Lue Teacher Stories tässä linkissä.
Nopea siirtyminen etäopetukseen erilaisista lähtökohdista
Keväällä 2020 haastateltujen lähtökohdat etäopetukseen olivat erilaisia. Kokemuksia etäopetuksesta oli vähän, paitsi kroatialaisilla ja suomalaisilla haastatelluilla. Uuteen tilanteeseen sopeutumiseen ja etäopetuksessa käytettävien ratkaisujen ja käytänteiden löytämiseen meni aikaa. Aluksi käytössä oli erilaisia sovelluksia, ratkaisuja ja ohjelmia. Myöhemmin otettiin käyttöön esimerkiksi yhteisiä oppimisympäristöjä, mikä auttoi sekä opiskelijoita että opettajia. Etäopetusjaksojen suunnittelu ja organisointi vaati paljon aikaa ja vaivaa. Oppiaineet, joihin sisältyy laboratorio- tai kenttätyöskentelyä, olivat haastateltujen mielestä haastavimpia opettaa etänä.
Paljon hyviä käytänteitä opettajilta
Etäopetus vie enemmän aikaa ja se pitää suunnitella hyvin etukäteen ja niin että opiskelijoilla on tarkat ohjeet. Selkeät pelisäännöt ja ohjeistukset auttavat. Etäopetus on myös hyvä aikatauluttaa niin että siihen sisältyy lyhyitä säännöllisiä taukoja, osallistamista ja aktivointia, kuten keskustelua ja ryhmätöitä, äänestyksiä ja kysymyksiä. Erilaisten interaktiivisten menetelmien avulla opiskelijat voivat ilmaista mielenpiteensä ja ideansa käsiteltyihin aiheisiin. Myös opiskelijat itse laativat toisilleen pieniä tehtäviä, millä oli hyvin positiivinen vaikutus etäopetuksessa. Opiskelijoille annettiin myös mahdollisuus arvioida toistensa työskentelyä.
Enemmän keskustelua ja ryhmätyöskentelyä
Jotta kaikki osallistuisivat aktiivisemmin, vastuita jaettiin ja opiskelijoille annettiin erilaisia rooleja ryhmän sisällä. Jotkut opettajista totesivat, että ryhmätyö verkossa oli jopa tehokkaampaa. Koska tenttejä ei voitu järjestää paikaan päällä, monet haastatellut muuttivat painotusta jatkuvaan arviointiin kurssin aikana. Tuntien aikana kysyttiin enemmän kysymyksiä. Lisäksi käytettiin enemmän esimerkkejä yhdistämään teoriaa ja käytäntöä, sekä mielenkiinnon lisäämiseksi luennon aikana. Opiskelijat myös tekivät etänä harjoitustöitä yrityksille. Yksi etäopetuksen etu olikin se, että elinkeinon edustajat ja muut asiantuntijat osallistuivat helpommin opetukseen, ilman matkustustarvetta ja -kuluja. Opettajat mainitsivat erilaisia tapoja rohkaista keskustelua myös muista kuin suoraan opetukseen liittyvistä asioista. Viikoittaisille ”toimistotapaamisille” oli mahdollista osallistua, ja verkossa pidettiin avoimia kahvitunteja.
Tulevaisuuden etäopetus moninaista
Monet haastateltavat suunnittelivat yhdistävänsä erilaisia etäopetusmenetelmiä tulevaisuudessa paikan päällä tapahtuvaan opetukseen. Etäopetus on joustavaa ja soveltuu erityisesti opintojen ohella työssä käyville opiskelijoille, sekä jatkuvaan oppimiseen. Etäopetuksen elementtejä voidaan käyttää myös luokassa tapahtuvan opetuksen yhteydessä. Kuitenkin, monet opettajat pitivät raskaana toteuttaa hybridiopetusta, niin että osa oppilaista on paikan päällä ja osa osallistuu etänä. Toisaalta, opiskelijat ovat pitäneet hybridivaihtoehtoa joustavana, samalla myös matkustamistarve vähenee.
Lue Teacher Stories tässä linkissä
Lisätietoja
Riitta Pöntynen, +358 40 351 0476, riitta.pontynen@utu.fi
Sari Nyroos, +358 40 779 9493, sari.nyroos@utu.fi
Hankekumppanit koolla Primorskan yliopistossa Sloveniassa. Kuva: InCompEdu-hanke
Erasmus+ osarahoitteista InCompEdu-hanketta (“Innovative competence in on-line higher education”) koordinoi Gdanskin yliopisto Puolasta.
