Tapahtumateollisuus on koronakriisin suurimpia kärsijöitä
CCR:n Disruptiolaboratorio on tehnyt tapahtumateollisuuden ensimmäisen toimialatutkimuksen, jonka ensimmäinen osa julkaistiin kesäkuussa. Tutkimuksen toinen, tilastotietoon perustuva vaihe valmistui syyskuussa: tapahtumateollisuuden liikevaihto vuonna 2019 oli 2,35 miljardia euroa, ja toimijoita alalla oli noin kolme tuhatta. Tänä vuonna toimialan liikevaihtoa uhkaa 1,5 miljardin euron pudotus, ja moni toimija taistelee olemassaolostaan.
Valtava, mutta näkymätön tapahtumateollisuus järjestäytyi koronan myötä ensimmäisen kerran, ja perusti edunvalvontajärjestön kesäkuussa 2020. Tapahtumateollisuus ry tilasi Turun kauppakorkeakoululta alan ensimmäisen toimialatutkimuksen, joka tehtiin kahdessa vaiheessa. Kesäkuussa julkaistiin raportti, jossa keskityttiin tuntemattoman toimialan määrittelemiseen sekä julkaistiin alan toimijoille tehdyn kyselyn tulokset. Kesän aikana kyselyn esiin nostamaa tietoa tarkennettiin tilastojen ja tietokantojen avulla, ja syyskuun raportissa keskityttiin alan tunnuslukujen tarkentamiseen.
Tutkimuksen toteuttivat CCR:n Disruptiolaboratorion Milla Wirén, Thomas Westerholm sekä Annika Liikamaa.
Tapahtumateollisuus numeroina
Tapahtumateollisuus on ollut kasvava ala koko tarkastelujakson (2012-2019) ajan. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on tuona aikana melkein kaksinkertaistunut ja toiminnan kannattavuus on yli kaksinkertaistunut. Toimijoita on sekä tullut alalle että poistunut alalta, mutta myös toimijoiden lukumäärä on lisääntynyt, samoin kuin alan työllistämisvaikutus.
Vuonna 2019 alan liikevaihto oli 2,35 miljardia euroa, toimijoita oli 2500-3000, ja alan keskimääräinen kannattavuus oli 5,5%. Ala työllisti vakituisesti noin 20 000 henkilöä, mutta sen työllistämisvaikutus oli merkittävästi isompi alan rakenteen vuoksi: suurin osa tapahtumateollisuuden toimijoista toimii tapahtumakohtaisissa työsuhteissa. Koska tilapäistä henkilökuntaa ei erikseen tilastoida, alan koko työllisyysvaikutus arvioitiin kyselyn vastausten perusteella. Arvion mukaan ala työllisti vuonna 2019 kaikkiaan 120 000 – 175 000 ihmistä.
Koronan vaikutukset
Pandemian ja sitä vastaan suunnattujen toimenpiteiden vuoksi tapahtumateollisuuden toimintaedellytykset käytännössä kiellettiin tänä vuonna. Tämä näkyy yhteenlasketun liikevaihdon arvioidussa pudotuksessa: tutkijoiden arvion mukaan alan liikevaihto jää vuonna 2020 jopa 1,5 miljardia euroa edellisvuotta pienemmäksi.
Alalla on sekä lomautettu että irtisanottu, mutta tarkkoja lukumääriä näistä vaikutuksista ei ole. Huomionarvoista lisäksi on se, että kyselyn mukaan liki 80% vastaajista, jotka tavallisesti työllistävät tapahtumiin liittyvää tilapäistä henkilökuntaa, ei tänä vuonna työllistä heitä ollenkaan.
Tapahtumateollisuuden tulevaisuus?
Moni tapahtumateollisuuden toimija kamppailee tällä hetkellä olemassaolostaan. Tämän lisäksi, ja osittain tästä johtuen, alalla kytee myös huoli siitä, häviääkö alan osaamispääoma, kun osaajat siirtyvät toisille toimialoille henkensä pitimiksi.
Myös valonpilkahduksia kuitenkin näkyy: kuten kriisit yleensä, myös koronakriisi tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusia toimintamalleja ja palveluita. Koska tapahtumien tuottaminen vaatii ketteryyttä, joustavuutta ja verkostoitumista, alan toimijoilla on keskimääräistä paremmat valmiudet yllätysten kestämiseen. Osin uusia liiketoimintamahdollisuuksia tukee myös digitalisaatio, ja sen mahdollistamat hybriditilaisuudet.
Tapahtumateollisuus on myös hyvä esimerkki tulevaisuuden työstä: vakituiset työsuhteet muodostavat vain murto-osan hyvin henkilöintensiivisen ja osaamispohjaisen alan toiminnasta. Niiden sijaan ala on sisäisesti hyvin verkostoitunut, ja jokainen tapahtuma toteutuu sitä varteen yhteen tuoduilla resursseilla. Yhtäältä tämä vaikeuttaa tilannetta, koska suurin osa alan toimijoista on itsensätyöllistäjiä tai mikroyrittäjiä, jotka helposti putoavat työttömyyssuojan rakojen läpi – mutta toisaalta alan toimijoiden asenne ja osaaminen tukevat uusien mahdollisuuksien keksimistä ja löytämistä.
