Syrjäytyneisyys periytyy
Vanhempien huono toimeentulo ja mielenterveys ovat avaintekijöitä nuorten syrjäytymisessä.
Mistä syrjäytyminen johtuu ja mitä sille voidaan tehdä, kysyttiin Anna Nuorille tulevaisuus – välitämmekö? -seminaarissa torstaina 25.10. Räväkällä teatteriesityksellä alkanut seminaari lähestyi nuorten syrjäytymistä useasta näkökulmasta. Ongelman todellisuudesta puhujat olivat yhtä mieltä.
Nuorten syrjäytyminen lähtee usein liikkeelle jo varhain. Vanhempien ongelmat heijastuvat lapsiin. Erityisesti vanhempien toimeentulo ja mielenterveys ovat avaintekijöitä.
– Terveet elintavat omaksutaan jo nuorena, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja ja Turun yliopiston kansleri Pekka Puska (kuvassa) painotti puheenvuorossaan.
Jos yläkoulun alussa on sosiaalisesti yksinäinen, niin lähes poikkeuksetta tilanne pysyy samana koko peruskoulun ajan.
– Jos äiti tai isä on yksinäinen, lisää se lapsen kyvyttömyyttä empatiaan ja yhteistyöhön, erikoistutkija Niina Junttila sanoi.
Vastuu on aikuisilla
Suomessa on käytetyistä kriteereistä riippuen 10 000 – 95 000 syrjäytynyttä nuorta.
– Ongelma ei ole vielä niin suuri, ettei sitä voitaisi korjata. Kahdenkymmenen vuoden päästä tilanne on kuitenkin jo aivan toinen, sisäisen turvallisuuden ohjelman päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä totesi.
Suomessa on Mankkisen mukaan kehitetty lukuisia toimivaksi todettuja työkaluja nuorison tilan parantamiseksi. Niitä ei kuitenkaan aina käytetä tehokkaasti.
– Tarvitsemme tahtoa toimia, asennetta ja johtajuutta.
Ongelmista huolimatta nuorison tila ei ole niin synkkä kuin äkkiseltään saattaa näyttää.
– Suomessa keskustelu on helposti ongelmakeskeistä. Ei saisi syntyä kuvaa, että on vain ongelmia, Mankkinen sanoi.
Tutkimusten mukaan turkulaisista nuorista 85 prosenttia on onnellisia. Heidän tyytyväisyyteensä ovat vaikuttaneet ennen muuta ystävä- ja perhesuhteet.
– Myös hyvä koulumenestys ja perheen varallisuus yhdistävät onnellisia nuoria, tutkija Piia af Ursin kertoi.
Jouko Luhtala