Suurlähettiläs Xing Huang perää yhteisöllisyyttä kansakuntien välille
Kiinan suurlähettiläs Xing Huang painotti kansakuntien keskinäisen hyväksynnän ja yhteishengen merkitystä menestyksen tavoittelemissa. Kiinan nykytilanteen hän kertoi olevan esimerkiksi teknologisen kehityksen osalta loistava. Monet arkipäiväiset ongelmat vaativat sen sijaan vielä parannusta.
Kiinan suurlähettiläs Xing Huang luennoi Studia Generalia -sarjassa otsikolla Peace and Development Turun kauppakorkeakoululla 7.11.
Rauhan ja kehityksen saavuttamiseksi Huang kertoi näkevänsä kolme tärkeää tekijää: poliittisen sallivuuden, kulttuurillisen vaihtelevuuden ja yhteisen menestyksen.
– Meidän tulisi löytää keino, jonka myötä kaikki voisivat toimia keskinäisessä rauhassa. Olisi ymmärrettävä, että ihmiskunta tarvitsee luonnon lailla monimuotoisuutta ja ettei yksikään kansakunta voi kehittyä eristyneisyydessä, Huang painottaa.
Kiina teknologiatuotannon kärkimaana
Kiinan asema maailman talousvaikuttajana on merkittävä. Vientinsä osalta se arvotetaan suurimmaksi heti EU:n jälkeen. Kiinan tuontiluvut ovat EU:n ja USA:n jälkeen maailman suurimmat. Vuonna 2012 Kiina oli myös suurin turismin käyttäjä.
Kiinan talouden merkittävin osa-alue on teknologiateollisuus. Maailmanlaajuisesta elektroniikkalaitteiden viennistä Kiinan osuus on lähes 40 prosenttia. Elektroniikan ohella Kiina tuottaa vaatteita, paperi- ja puutuotteita sekä liikenneverkoston ratkaisuja.
Epäkohtia arkipäivän elämässä
Huang kertoi myös Kiinan nykytilanteen ongelmista, kuten ilmanlaadun saastumisesta, suuresta energiakulutuksesta sekä asumiseen ja terveydenhuollon epätasa-arvoisuudesta.
– Yli puolet kiinalaisista elää asunnoissa, joissa ei ole lämmitystä. Talvisin lämpötila laskee Kiinassa usein kuitenkin pakkaselle. Ihmiset yrittävät pitää asuntonsa lämpiminä halpojen ilmastointilaitteiden avulla. Tämä nostaa sähkönkulutusta entisestään, Huang kertoo.
Näissä asioissa Kiina on Suomea jäljessä. Tulevaisuudessa Huang toivookin Kiinan paneutuvan arkipäiväisten epäkohtien korjaamiseen.
Potentiaalinen sijoittajamaa
Huangin puheenvuoron jälkeen kuultiin yliopistotutkija ja Aasian yliopistoverkoston johtaja Lauri Paltemaan näkemyksiä aiheesta.
Puheenvuoronsa keskeisimmäksi kysymykseksi Paltemaa nosti Kiinan sijoittajana. Hän kysyikin Huangilta, milloin Kiina on valmis investoimaan suomalaisiin yrityksiin. Huang uskoo, että suunta sijoitustoimintaan on jo alkanut, mutta asiat etenevät vielä hitaasti.
– Kiinnostus Pohjoismaiden osaamiseen on suurta. Esimerkiksi Ruotsissa Kiina on investoinut automerkki Volvoon. Suomen osalta yhtä suuria investointeja ei vielä ole. Yhteistyötä Suomen ja Kiinan välillä tehdään parhaillaan kuitenkin esimerkiksi Huawein Helsingin keskuksessa, jossa työskentelee paljon suomalaisia asiantuntijoita, jotka ovat aiemmin työskennelleet muun muassa Nokialla, Huang vastaa.
Huangin mukaan kiinalaiset saattavat luulla, että sijoitustoiminta Pohjoismaihin olisi hankalaa. He esimerkiksi olettavat, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa täkäläisistä laeista tai kielestä.
Matilda Herjanto