Suuria rahoituksia Itämeren tutkimukseen ja tutkimusinfrastruktuureihin
Itämeren tutkimushankkeeseen myönnettiin puolen miljoonan tutkimusrahoitus. Lisäksi Suomen Akatemia myönsi Turun yliopiston tutkimusryhmille merkittäviä rahoituksia tutkimusinfrastruktuuriin.
BONUS on Itämeren alueen tutkimus- ja kehitysohjelma. Sitä rahoittavat kansalliset tiederahoittajat, meillä Suomen Akatemia, ja EU komissio. BONUS myönsi Turun yliopiston professori Veijo Jormalaisen johtamalle hankkeelle puoli miljoonaa euroa.
– Ympäristön muuttuminen heijastuu eliöyhteisöihin paitsi lajien levinneisyysalueiden siirtymisinä myös muuttuneina luonnonvalintapaineina. Projektissamme tutkitaan Itämeren lajiston kykyä sopeutua evolutiivisesti ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin, lämpenemiseen ja suolapitoisuuden vähenemiseen, Jormalainen kertoo.
Projekti toteutetaan kuuden yliopiston tai tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Mukana on yksiköitä Ruotsista, Virosta, Saksasta ja Suomesta. Turun yliopiston biologian laitoksella tutkitaan kokeellisesti eliöiden suolapitoisuuden ja lämpötilan sietokykyä ja sen perinnöllistä vaihtelua sekä perinnöllisen stressitoleranssin merkitystä eliöyhteisöissä.
Mallilajeina ovat kivikkorantojen vedenalaiskasvillisuuden perustajalaji, rakkolevä, sekä sen tärkein laiduntajaäyriäinen. Molemmista on kehittymässä genomisen informaation karttumisen myötä evolutiivisen ekologian mallilajeja.
Turun yliopiston rahoitusosuus vuosille 2014–2017 on noin puoli miljoona euroa, jolla työllistetään jatko-opiskelija ja post-doc-tutkija sekä osa-aikaisia tutkimusapulaisia.
Infrastruktuurirahaa uuteen hiukkaskiihdyttimeen sekä kyselytutkimukseen
Suomen Akatemia rahoittaa kansallisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista tai vahvistamista. Joulukuussa tehdyssä rahoituspäätöksessä Turun yliopistoon myönnettiin viisi infrastruktuurirahoitusta.
Turun yliopiston suurimman rahoituksen, 680 000 euroa, sai professori Heikki Ervastin johtama European Social Survey (ESS, Suomi Euroopassa) -kyselytutkimus. Siinä kartoitetaan ja selitetään eurooppalaisten muuttuvien instituutioiden ja kansalaisten asenteiden, uskomusten ja käyttäytymisen välisiä suhteita.
Vuonna 2014 toteutettavan ESS:n seitsemännen kierroksen erityisinä teemoina ovat maahanmuuttoa koskevat asenteet sekä terveyden eriarvoisuuden sosiaaliset taustatekijät. Tutkimus kattaa yli 30 maata.
Tutkimusaineistoa voivat hyödyntää kaikki yhteiskuntatieteellisen sekä muiden alojen tutkijat yli 160 maassa eri puolilla maailmaa. Aineisto on välittömästi ja vapaasti saatavilla internetin välityksellä ilman rajoituksia. ESS on tarjonnut aineistoresurssin sadoille vertaisarvioiduille artikkeleille ja tieteellisille kirjoille.
Professori Olof Solinin PET-keskuksen hankkeelle myönnettiin puolestaan puolen miljoonan euron rahoitus. Hankkeen tavoitteena on hankkia hiukkaskiihdytin PET-isotooppien tuotantoon. Isotooppien tuotanto on keskeinen PET-merkkiaineiden valmistuksessa ja siten myös kriittinen kaikelle PET-kuvantamiselle sekä tutkimukselle että kliiniselle käytölle. Vanhin PET-keskuksen kolmesta hiukkaskiihdyttimestä tulee korvata nykyaikaisella laitteella.
Infrastruktuurirahoitukset Turun yliopistoon:
Ervasti, Heikki: Suomi Euroopassa European Social Survey (ESS). 680 000 €
Solin, Olof: Uusi hiukkaskiihdytin PET-radioisotooppituotanton. 500 000 €
Pettersson, Kim: Euroopan translationaalisen tutkimuksen infrastruktuuri EATRIS. 270 200 €
Carpen, Olli: BBMRI.fi biopankki-infrastruktuuri. 215 000 €
Kukk, Edwin: MAX-IV infrastruktuurit: FinEstBeams, Vaihe 2. 195 000 €
Lähde: Suomen Akatemia, FIRI 2013 -tutkimusinfrastruktuurihaku
Hannu Aaltonen