Susien salametsästys haastaa legitimiteettikäsitykset

Tammikuun lopulla paljastui Perhossa susien salametsästys, jossa poliisin tutkimusten mukaan viisihenkinen jahtiseurue kaatoi laittomasti kolme sutta. Pöytyällä vuotta aiemmin laillisessa jahdissa kaadetusta pantasudesta löydettiin ruumiinavauksessa vanhoja hauleja merkkinä salakaatoyrityksestä.

 

- Suomea on pidetty hyvin lainkuuliaisena maana. Tämä on yllättävän tiukka tilanne, yleisen oikeustieteen ja oikeusvertailun professori Kevät Nousiainen sanoo susien salakaadoista.

- Juristin lähtökohdasta susien salakaato on normatiivinen asia. Me noudatamme
demokraattisessa prosessissa syntynyttä lakia, Nousiainen sanoo.

 

Normatiivisen legitimiteetissä ratkaisevaa on lain syntytapa ja oikeudellinen hyväksyttävyys, mutta empiirisessä legitimiteetissä keskeistä on kansalaisten hyväksyntä.

 

- Yhteiskuntatieteellisesti ajateltuna eteen voi nousta empiirinen legitimiteetti. Esimerkiksi sosiologit voisivat mitata sitä, kuinka moni ihminen hyväksyy susien salakaadot ja jos enemmistö niin tekisi, lain legitimiteetti olisi kyseenalainen, Nousiainen sanoo.

 

Nousiainen ennakoikin, että asian syvällisempi käsittely edennee poliittisen keskustelun kautta. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Ville Pernaan mukaan poliittista keskustelua käydään koko ajan, mutta ei yksittäisenä suurena kysymyksenä.

 

- Voi olla, että suuri susikeskustelu syntyy siitä, ollaanko luonnonsuojelussa menty jo liian pitkälle. Yksittäinen asia voi nousta poliittiseksi kysymykseksi kuten tapahtui STX-telakan kohdalla. Siinä yksittäinen asia kasvoi teollisuuspoliittiseksi kysymykseksi, Pernaa sanoo.

Lakia vastaan on aiemminkin noustu perustellen asiaa omantunnon syillä. Tällaisen kansalaistottelemattomuuden esimerkiksi Nousiainen nostaa asevelvollisuudesta kieltäytymisen tai Olkiluodon ydinvoimalaan tunkeutumisen.
Susien salametsästys ei kansalaistottelemattomuudeksi nouse.

 

- Kansalaistottelemattomuudessa kyse on siitä, että henkilö kokee lainsäädännön olevan kestämättömällä pohjalla esimerkiksi ihmisoikeusnäkökulmasta. Lakia rikotaan, mutta se tehdään avoimesti ja omilla kasvoilla valmiina ottamaan vastaan teosta säädetty rangaistus, Nousiainen sanoo.

 

Vaikka susijahdeista tieto on omassa yhteisössä kulkenut suusta suuhun, se on tehty laajalta yleisöltä ja viranomaisilta piilossa. Tavoitteena ei ole ollut kansalaistottelemattomuuden mielessä saada asiaa poliittiseen keskusteluun.
Salakaatojen paljastuttua keskustelu on jämähtänyt väittelyyn, kuka saa päättää asioista.

 

- Keskustelussa ei ole kyse vain luonnonsuojelun lisääntymisestä vaan sen rinnalla keskustellaan syrjäseutujen ihmisten elämäntavan ja asumisen kyseenalaistamisesta. He kokevat, että nyt on priorisoitu luonnonsuojelunäkökulma yli arkipäivän käytännön asioiden, Pernaa sanoo.

Suomessa on kerran kumottu laki sen vuoksi, että kansalaiset rikkoivat sitä niin laajamittaisesti.

 

- Kieltolaki kumottiin, kun sen noudattamista ei voitu tehokkaasti panna täytäntöön. Jos lainsäädäntö on tehoton, ei ole lakiakaan, Nousiainen sanoo.

 

Susipelko on noussut eri puolilla Suomea varsinkin susilaumojen reviirialueilla asuvien joukossa niin suureksi, että suojelulakeja on vaikea hyväksyä.

 

- Tässä kysymyksessä on kasvatettu vastakkainasettelu maaseutu vastaan Helsingin herrat. On joko tai, ei ole mietitty vaihtoehtoja kuten susien ihmispelon palauttamista esimerkiksi äänillä tai kumiluodeilla, Nousiainen sanoo.

 

Teksti: Erja Hyytiäinen

Kuva: Erja Hyytiäinen ja Bob Haarman