Suomi maailman kolmanneksi logistiikkaystävällisin maa
17.12.2012
Maailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index listaa 155 maata niiden ulkomaankaupan logistisen toimivuuden perusteella. Turun yliopiston logistiikan professori Lauri Ojala on yksi raportin tekijöistä. Indeksi on alun perin kehitetty Turun kauppakorkeakoulussa.
Maailmanpankin ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tuottama Logistics Performance Index 2012 on julkaistu. LPI-indeksissä mitataan ja vertaillaan eri valtioiden ulkomaankaupan logistista suoriutumista monipuolisella mittaristolla.
Indeksi on koostettu yli 5 000 yksittäisen maa-arvion perusteella. Tarkastelussa ovat olleen muun muassa tulli- ja muut rajamuodollisuudet, liikenteen ja informaatioteknologian infrastruktuuri, toimitusten jäljitettävyys sekä aikataulujen pitävyys.
- LPI mittaa, kuinka helppo tai vaikea maan logistinen toimintaympäristö on erityisesti ulkomaankaupan kannalta, kertoo indeksin kehittänyt Lauri Ojala.
Erot kärkimaiden välillä pienet
Suomi sijoittui nyt 155 maan joukossa kolmanneksi. Edellisessä raportissa vuodelta 2010 Suomen sijoitus oli 12. Vuonna 2007 mukana oli 150 maata, joista Suomi oli sijalla 15. Lauri Ojala korostaa sijoituksen olleen joka kerralla erinomainen, sillä mitattavissa olevat erot kärkimaiden välillä ovat pienet.
- Tuloksia tulisikin tarkastella yksittäistä sijoitusta laajemmin ja muistaa, että kyselyaineistoon perustuva sijoitus on tilastollisesti enemmänkin vaihteluväli kuin tarkka sijaluku.
Suomen edelle sijoittuivat Singapore sekä Saksa, jossa ulkomaankaupan logistiikka toimii indeksin mukaan parhaiten maailman maista. Professori Ojalan mukaan tulokset vahvistavat kuvaa, joka on muodostunut jo LPI 2007- ja LPI 2010 -raporteissa.
- Parhaiten menestyneissä maissa kaikki yllä mainitut osa-alueet toimivat hyvin.
Indeksi avuksi laaja-alaisessa kehitystyössä
Maailmanpankin lisäksi kaikki keskeiset kehityspankit sekä monenkeskiset järjestöt (esim. YK) käyttävät tuloksia erityisesti kehittyvien maiden kanssa toimiessaan.
- LPI-indeksin tärkein vaikutus on ollut se, että ulkomaankaupan toimivuutta on näissä maissa havahduttu parantamaan laaja-alaisesti yksittäisten toimien sijaan. Useat alhaisen ja keskitulotason maat ovatkin ottaneet LPI-indeksin yhdeksi maansa kehittymistä kuvaavista pääindikaattoreista. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa Indonesia, Thaimaa ja Malesia sekä useat Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat.
Maailmanpankin julkaisema LPI on kehitetty Turun kauppakorkeakoulussa vuosina 2000 - 2007. Ensimmäisen indeksin tiedonkeruun tekivät Turussa professori Lauri Ojala ja tuolloin jatko-opintoja aloitellut Tapio Naula.