Suomi ja Japani mahdollisia tulevaisuuden yhteistyökumppaneita arktisilla alueilla
Turun yliopistolla vierailleen Japanin Suomen-suurlähettiläs Kenji Shinodan mukaan Suomea ja Japania yhdistävät samanlaisen mielenlaadun lisäksi muun muassa tulevaisuuden haasteet, kuten väestön ikääntyminen.
Suurlähettiläs Kenji Shinoda näki Suomen ja Japanin välisessä arktisessa yhteistyössä valtavan potentiaalin.
Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa keskiviikkona vieraillut Shinoda luennoi aiheesta Japan Today – Abenomics and Proactive Contribution to Peace and Partnership with Finland.
Suurlähettiläs puhui Japanin kohentuneesta taloustilanteesta, turvallisuusstrategiasta sekä Suomen ja Japanin suhteista.
Shinoda esitteli Japanin nykyisen pääministerin Shinzō Aben lanseeraamaa talouspoliittista linjausta, joka perustuu usean eri strategian yhtäaikaiseen käyttöönottoon.
Linjauksen seurauksena Japanin talous on kasvanut tasaisesti yli vuoden ajan.
Suurlähettiläs totesi, ettei Japani ole aiemmin ollut järin avoin ulkomaisille sijoittajille, mutta nyt se haluaa olla osa globaalia taloutta.
Kumppaneita, ei kilpailijoita
Suomen ja Japanin suhteita Shinoda kehui erinomaisiksi, ja hän totesi japanilaisten olevan erittäin kiinnostuneita suomalaisesta hyvinvointijärjestelmästä ja huipputeknologiasta.
Japanin bisnes- ja teknologiaosaaminen voisi vastaavasti hyödyttää Suomea erityisesti arktisille alueille, kuten Pohjois-Lappiin, suuntautuvassa yhteistyössä ja esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen kehittämisessä.
– Yhdessä voisimme tehdä arktisesta alueesta kansainväliselle yhteisölle mahdollisimman avoimen, Shinoda sanoi.
Yhteistyöllä voitaisiin myös vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin esimerkiksi kehittämällä tekniikkaa, joka auttaisi yksin asuvia vanhuksia.
Tunnustusta Itä-Aasian tutkimuskeskukselle
Kolmekymmentä vuotta sitten ensi kertaa Suomessa vieraillut suurlähettiläs oli vaikuttunut Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen laajasta asiantuntemuksesta.
Hän toivoi, että Itä-Aasiaa tarkasteltaisiin paitsi yhtenä alueena, myös erillisinä maina, ja vertasi tilannetta Pohjoismaihin aasialaisten näkökulmasta.
Shinoda oli hyvillään japanilaisen populaarikulttuurin Suomessa nauttimasta suuresta suosiosta, ja toivoi tämän herättävän lasten ja nuorten kiinnostuksen myös vanhaan kulttuuriin.
Turun yliopistosta yleinen historia pääaineenaan valmistunut Lauri Tammi piti luentoa poikkeuksellisen kiinnostavana ja selkeänä.
– Shinoda muistutti, miten paljon Japanilla onkaan annettavanaan Suomelle, ja toi esiin maiden yhteistyömahdollisuudet.
Kiinassa ja Koreassa asunut Tammi oli lisäksi vaikuttunut siitä, että suurlähettiläs vakuutti Japanin olevan halukas käsittelemään menneisyyttään ja keskustelemaan avoimesti naapurimaidensa kanssa.
Teksti: Aura Jaakkola