Suomessa petoeläimissä jyrsijämyrkkyjä useammin kuin Keski-Euroopassa
Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia jyrsijöistä tai niiden raatoja syövistä eläimistä altistuu jyrsijämyrkkyjen sisältämille tehoaineille.
Turun yliopiston johtamassa tuoreessa tutkimuksessa etsittiin jyrsijämyrkkyjä yhteensä 136 nisäkkäästä ja linnusta Suomessa. 119 näytteestä löydettiin joko yhtä tai useampaa jyrsijämyrkyissä käytettävää tehoainetta.
Jyrsijämyrkyt vaikuttavat viiveellä, ja jyrsijät kuolevat vasta noin viikon kuluttua siitä, kun ne ovat syöneet tappavan annoksen. Jyrsijät voivat aluksi liikkua normaalisti ja olla petojen saalistettavissa.
– Jyrsijämyrkyt vaikuttavat petoeläimiin samoin kuin jyrsijöihinkin, eli heikentävät veren hyytymistä ja aiheuttavat sisäisiä verenvuotoja. Suurin osa tutkimuksessa havaituista pitoisuuksista oli kuitenkin niin alhaisia, etteivät ne todennäköisesti vaikuta eläimiin merkittävästi. Jyrsijämyrkkyjen muista kuin kuolettavista vaikutuksista on olemassa hyvin vähän tietoa, kertoo tutkija, FT Elina Koivisto Turun yliopiston biologian laitokselta.
Suomessa suurimmassa osassa tutkituista nisäkkäistä ja linnuista havaitut jyrsijämyrkkypitoisuudet olivat pieniä. 12,5 prosentissa tutkituista eläimistä pitoisuudet olivat kuitenkin niin suuria, että jyrsijämyrkyt ovat mahdollisesti vaikuttaneet haitallisesti eläimiin.
Myrkkyjen käyttöön harkintaa
Suomessa tehoaineita löytyi eläimistä prosentuaalisesti enemmän kuin Keski-Euroopassa, jossa on myös tehty vastaavia tutkimuksia viime vuosina. Espanjassa vain puolet tutkituista petolinnuista ja nisäkäspedoista puolet oli altistunut jyrsijämyrkkyjen tehoaineille. Saksalaisista ketuista puolestaan kolme viidestä oli altistunut jyrsijämyrkyille, kun Suomessa kahdestatoista tutkitusta ketusta jokaisesta löytyi etsittyjä tehoaineita.
Jyrsijämyrkkyjä löydettiin yleisesti huuhkajista, lehtopöllöistä, ketuista, supikoirista ja näätäeläimistä. Useimmin havaittu tehoaine oli bromadioloni, jonka pitoisuudet olivat myös korkeimmat. Bromadioloni on ollut Suomessa eniten käytetty tehoaine jyrsijämyrkyissä 2000-luvun alusta. Havainnot vastasivat melko hyvin tehoaineiden myyntimääriä.
– Myrkkyjen siirtymistä jyrsijöistä on mahdotonta estää kokonaan niin kauan kuin myrkkyjä käytetään. Siirtymistä voi vähentää käyttämällä myrkkyjä harkitusti ja käyttöohjeiden mukaan. Myrkyistä luopuminen etenkin ammattimaisessa jyrsijöiden torjunnassa ei liene tällä hetkellä realistinen vaihtoehto, mutta varsinkin jyrsijöiden seurantaan on olemassa muitakin menetelmiä. Kotioloissa torjuttava jyrsijä on useimmiten metsähiiri, jonka torjunta onnistuu helposti hiirenloukulla, Koivisto sanoo.
EU:ssa arvioidaan parhaillaan jyrsijämyrkkyjen tehoaineiden riskejä uudestaan. Riskinarvion yhteydessä on tarkoitus sopia keinoista, joiden avulla kertymistä koti- ja villieläimiin voidaan vähentää.
Tutkimukseen osallistuivat myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.
>> Jyrsijämyrkyt suomalaisissa petoeläimissä -video
Tuomas Koivula
Kuva: Crustcorvid