Suomen tieteen kansainvälinen taso väitettyä parempi
12.02.2015
Yhteiskuntapolitiikka –lehdessä julkaistavassa jutussa professori Osmo Kivinen ja tutkija Juha Hedman Turun yliopistosta analysoivat suomalaistutkimuksen kansainvälistä tasoa tieteenaloittaisten julkaisujen ja viittausten määrällisen kehityksen nojalla. Saadut tulokset osoittavat Suomen tieteen kansainvälisen tason väitettyä paremmaksi.
Suomen Akatemia julkisti tuoreessa Tieteen tila 2014 raportissaan pessimistisen arvionsa suomalaistieteen kansainvälisestä tasosta. Akatemian viittausindikaattoreihin perustuvien laskelmien nojalla Suomi on pudonnut OECD-maiden joukossa sijalle 14 ja suunta on edelleen laskeva.
Professori Osmo Kivisen ja tutkija Juha Hedmanin mukaan selkein osoitus tason kohenemisesta on kansainvälisten, vertaisarvioitujen (Web of Science -tasoisten) suomalaisjulkaisujen määrän kasvu kaikilla kuudella päätieteenalalla koko 2000-luvun. Eniten julkaisumäärät ovat kasvaneet luonnontieteissä sekä yhteiskunnallis-humanistisilla aloilla.
– Kansainvälisissä tiedelehdissä julkaisemisessa Suomi on pienenä, ei-englanninkielisenä maana lähtökohtaisesti altavastaaja esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan verrattuna, mutta väkilukuun suhteutettuna Suomen julkaisuaktiivisuus nousee luonnontieteissä ja tekniikassa aivan OECD-maiden terävimpään kärkeen ja yltää myös maa ja metsä- sekä biotieteissä kärjen tuntumaan, tutkijat toteavat.
Suomalaisiin viitataan aiempaa enemmän
Kivinen ja Hedman totesivat tutkimuksessaan, että myös suomalaisjulkaisuille kertyneillä viittauksilla mitattu näkyvyys kansainvälisessä tutkijayhteisössä on kohentunut luonnontieteissä, biotieteissä sekä yhteiskunnallis-humanistisilla aloilla.
– Varsinkin suomalaisen luonnontieteen kohentunut näkyvyys saattaa tuntua vähän yllättävältäkin kun otetaan huomioon esimerkiksi Etu- ja Itä-Aasian maiden voimakas mukaantulo kansainväliseen luonnontieteen tutkimukseen.
Tutkijoiden mukaan Akatemian tavoin tehdyt bibliometriset laskelmat kuvaavat parhaiten niin sanottujen kovien alojen, kuten kliinisen lääketieteen sekä joidenkin luonnontieteellisten alojen julkaisu- ja viittauskäytäntöjä. Sen sijaan muiden tieteenalojen osalta kuva jää enemmän tai vähemmän ohueksi ja sattumanvaraiseksi.
– Tieteen tila 2014 jatkaakin niiden yksityiskohtaisiin erittelyihin uppoutuvien raporttien sarjaa, joissa näennäinen tarkkuus näyttää helposti korvaavan laajemman kokonaisuuden kattavat jäsennykset, tutkijat toteavat.
Heidän mukaansa on kansainvälisestikin tunnettu tosiasia, että bibliometristen indikaattoreiden villiintynyt käyttö saattaa aiheuttaa pikemmin sekaannusta kuin edesauttaa ymmärrystä tieteen ja tutkimuksen täsmällisestä tasosta, päätöksentekijöiden neuvonantajineen kun kuitenkin olisi osattava löytää erilaisten metriikoiden, aineistojen ja indikaattoreiden kirjosta kulloinkin relevanteimmat tiedot.
– Väärinymmärrykset tai puutteelliseen evidenssiin nojaavat päätökset saattavat olla - kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa - korvaamattomaksi vahingoksi, tutkijat toteavat kirjoituksessaan.
Heidän mukaansa on harmillista, että Akatemian Tieteen tila 2014 - raportin tiivistelmäosiossa tehdyt monet yllättävänkin voimakkaat johtopäätökset näyttävät julkisessa keskustelussa peittävän alleen raportissa tehdyt monet varaukset.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen