Suomen näennäinen yhtenäiskulttuuri on virallisesti murtunut
Medialukutaito, laadukas uskonto-opetus ja tauot kriisipuheessa ovat lääkkeitä suomalaisen yhteiskunnan polarisoitumista ja radikalisoitumista vastaan.
Turun yliopisto ja muut Suomen Uskontotieteellisen Seuran jäsenet järjestivät 4. maaliskuuta 2016 Muuttuvat maailmat & muuttuvat arvot – radikalisaation ja polarisaation kohtaaminen –tapahtuman. Paneelissa osallistujina olivat professori Ruth Illman (Åbo Akademi), Siirtolaisinstituutin johtaja Tuomas Martikainen, sisäasiainministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja tutkija Mika Lassander (Åbo Akademi).
Suomeen tuli vuoden 2015 aikana kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita edellisiin vuosiin verrattuna. Syksyllä väkivaltainen äärioikeisto aktivoitui iskemään turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksiin.
– Kuudestatoista iskusta viisi ovat olleet erittäin vakavia, kertoi väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyn ja poliisin ennaltaehkäisevän työn kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriöstä.
Syksyn tapahtumien myötä Suomen näennäinen yhtenäiskulttuuri on virallisesti murtunut. Muutokset maahanmuutossa, suomalaisessa tiedonvälityksessä ja kansainvälisyydessä ovat tuoneet aiheen pinnalle, mutta yhteiskunnan polarisoituminen ja asenteiden radikalisoituminen ovat alkaneet jo aiemmin.
– Suomi lähti radikalisoitumisen ehkäisyyn myöhemmin kuin muut länsimaat, mikä voi olla osasyy huolestuttavaan polarisoitumiseen, Mankkinen totesi.
Viha kohdistuu erityisesti muslimiyhteisöön
Vaikka Suomeen tulleista maahanmuuttajista valtaosa on kristittyjä, radikaali viha kohdistuu erityisesti muslimeihin, kertoi tapahtumassa puhunut Siirtolaisinstituutin johtaja Tuomas Martikainen.
– Suomalaisilla uskonnollisilla toimijoilla on suuri huoli nykytilanteesta. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pauhaava radikaali vihapuhe ja sen vaikutus nuoriin huolettaa suomalaista muslimiyhteisöä, Martikainen totesi.
Nykytilannetta kiristävät entisestään Syyrian ja Iranin konfliktiin lähteneet vierastaistelijat. Myös Suomesta on lähtenyt sisäasianministeriön tietojen mukaan noin 70 eri-ikäistä henkilöä yhdeksästätoista eri etnisestä ryhmästä taistelualueille.
– Vaikka moni asia vaikuttaa päätökseen, suurin syy lähtemiseen on ulkopuolisuuden kokemus. Surullista on se, että viesti muslimiyhteisön vastustajilta ja ISIL:iltä on sama: muslimit eivät voi elää Euroopassa kunnioitettuina kansalaisina, Mankkinen sanoi.
Suomalaisessa yhteiskunnassa moskeijat toimivat radikalisoitumista vastaan
Mankkisen mukaan vierastaistelijoiksi lähteneet ovat islamiin käännytettyjä tai sitä aiemmin harjoittamattomia henkilöitä, joille oman maan muslimiyhteisö ei ole tuttu. Suomalaisessa yhteiskunnassa moskeijat ovatkin arvokkaita toimijoita radikalisoitumista vastaan. Parantamisen varaa on kuitenkin esimerkiksi suomalaisessa islamin opetuksessa.
– Meidän on palkattava erinomaisia imaameja opetustehtäviin. Suomalaisten on saatava kunnollista tietoa islamista. Erilaisten valemedioiden nousu hankaloittaa tätä pyrkimystä, jonka vuoksi medialukutaito nousee entistä tärkeämpään rooliin.
Mankkinen painotti että jatkuvaa kriisipuheeseen on myös saatava taukoja, jotta voidaan kuulla onnistumisista. Marttojen kokkausillat turvapaikanhakijoille ovat erinomainen esimerkki sellaisista ihmistenvälisistä kohtaamisista, joita Mankkinen toivoisi lisää nyky-yhteiskuntaan.