Suomen kielen opiskelijat lukivat ääneen 100-vuotisjuhlien kunniaksi
20.02.2017
– Tulee niin hyvä tunne, kun puhun suomalaisten ihmisten kanssa, unkarilainen Ezter Ujvari kuvasi tunteitaan Ruusukorttelissa, missä hän oli lukemassa selkokielistä keittokirjaa Sirkka Katajistolle. Kaksikon yhytti valtakunnallinen Minä luen sinulle -kampanjaviikko, joka innosti Turun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen käytön opiskelijat lukemaan ja juttelemaan vanhusten ja kehitysvammaisten kanssa.
Minä luen sinulle -kampanjassa maahanmuuttajat lukevat vanhuksille ja kehitysvammaisille. Kielikeskuksen opiskelijat matkasivat sitä varten Ruusukortteliin. Ezter Ujvari (vas.) ja Hoa Nquyen lukivat Sirkka Katajistolle selkosuomikeittokirjaa.
Siemen lukutapahtumalle istutettiin jo yliopisto-opettaja Jenni Laineen aiemmilla suomen kielen kursseilla. Tuolloin opiskelijat kertoivat, että heistä olisi mukava päästä kampuksen ulkopuolelle kohentamaan suomen kielen taitojaan. Selkokeskuksen järjestämä, Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmassa mukana oleva Minä luen sinulle -viikko oli loistava tilaisuus.
– Kurssilaiset ovat opiskelleet suomen kieltä pari vuotta. Heille on tärkeä päästä puhumaan suomea, mutta useimmiten keskustelija vaihtaa kielen englanniksi. Tällaisessa tapahtumassa he pääsevät lukemaan suomea ja juttelemaan suomeksi, Laine kertoi.
Ujvarin nostikin plussien joukkoon myös sen, että kun hän arjessa tapaa kyllä nuoria, vanhempiin ihmisiin ei samanlaista kontaktia synny. Ujvarin kanssa Katajistolle lukenut vietnamilainen Hoa Nguyen lisäsi plussien joukkoon myös onnen tunteen, joka syntyy, kun voi tehdä hyvää toiselle ihmiselle.
Ujvari ja Nguyen lukivat Katajistolle selkokielistä keittokirjaa, tiukan paikan tullen, kun vastaan esimerkiksi tuli lyhenne ”rkl”, Katajisto pääsi auttamaan.
– En itse lue paljon, mutta tykkään kuunnella, kun joku toinen lukee, Katajisto totesi.
Laineen mukaan yksi päivän anti oli perehtyä selkokielisiin kirjoihin, lehtiin ja uutisiin. Lukemisen lisäksi keskeistä Laineen mukaan oli kuunteleminen sekä kommunikaatio.
– Selkokielen käyttö auttaisi monissa tilanteissa. On harmillista, että kun suomalaiset puhuvat maahanmuuttajien kanssa, he usein puhuvat nopeasti ja vaikein termein. Kannustan syntyperäisiä suomenpuhujia käyttämään selkokieltä, kun he puhuvat maahanmuuttajien kanssa. Keskustelukumppanin ei tarvitse osata suomea täydellisesti - tuttujen sanojen, helppojen rakenteiden ja hymyn avulla pääsee jo pitkälle, Laine totesi.
Osa ruusukorttelilaisista pani opiskelijat todelliseen testiin. Reijo Möttönen toi Lauren Cookin luettavaksi omia runojaan, ja varmisti kysymällä, että Lauren ymmärsi sanoman.
Laine oli silminnähden iloinen siitä, miten hyvin 14 opiskelijaa ja ruusukorttelilaiset kohtasivat toisensa.
– Näin me yliopistolaiset voimme olla vuorovaikutuksessa turkulaisten kanssa, ja me opettajina voimme tarjota turvalliset raamit opiskelijoillemme uuden oppimiseen, Laine totesi.
Erja Hyytiäinen
– Kurssilaiset ovat opiskelleet suomen kieltä pari vuotta. Heille on tärkeä päästä puhumaan suomea, mutta useimmiten keskustelija vaihtaa kielen englanniksi. Tällaisessa tapahtumassa he pääsevät lukemaan suomea ja juttelemaan suomeksi, Laine kertoi.
Ujvarin nostikin plussien joukkoon myös sen, että kun hän arjessa tapaa kyllä nuoria, vanhempiin ihmisiin ei samanlaista kontaktia synny. Ujvarin kanssa Katajistolle lukenut vietnamilainen Hoa Nguyen lisäsi plussien joukkoon myös onnen tunteen, joka syntyy, kun voi tehdä hyvää toiselle ihmiselle.
Ujvari ja Nguyen lukivat Katajistolle selkokielistä keittokirjaa, tiukan paikan tullen, kun vastaan esimerkiksi tuli lyhenne ”rkl”, Katajisto pääsi auttamaan.
– En itse lue paljon, mutta tykkään kuunnella, kun joku toinen lukee, Katajisto totesi.
Laineen mukaan yksi päivän anti oli perehtyä selkokielisiin kirjoihin, lehtiin ja uutisiin. Lukemisen lisäksi keskeistä Laineen mukaan oli kuunteleminen sekä kommunikaatio.
– Selkokielen käyttö auttaisi monissa tilanteissa. On harmillista, että kun suomalaiset puhuvat maahanmuuttajien kanssa, he usein puhuvat nopeasti ja vaikein termein. Kannustan syntyperäisiä suomenpuhujia käyttämään selkokieltä, kun he puhuvat maahanmuuttajien kanssa. Keskustelukumppanin ei tarvitse osata suomea täydellisesti - tuttujen sanojen, helppojen rakenteiden ja hymyn avulla pääsee jo pitkälle, Laine totesi.
Osa ruusukorttelilaisista pani opiskelijat todelliseen testiin. Reijo Möttönen toi Lauren Cookin luettavaksi omia runojaan, ja varmisti kysymällä, että Lauren ymmärsi sanoman.
Laine oli silminnähden iloinen siitä, miten hyvin 14 opiskelijaa ja ruusukorttelilaiset kohtasivat toisensa.
– Näin me yliopistolaiset voimme olla vuorovaikutuksessa turkulaisten kanssa, ja me opettajina voimme tarjota turvalliset raamit opiskelijoillemme uuden oppimiseen, Laine totesi.
Erja Hyytiäinen